torstai 1. helmikuuta 2018

Onkamon-Tikkalan hautausmaan perustaminen

Lahnalammen Simosten sukuhaudalla.Kuva: Museovirasto.
Perivaaran Mikko Kurosen sankarihaudalla lähiskukua. Kuva: Veijo Kurosen arkisto.
Aapeli Kurosen hautajaiset Onkamolla 1944.

Kiviaidan teko hautausmaan ympäri. Kuva: Eeva Latvalan arkisto.

HAUTAUSMAAN PERUSTAMISESTA ONKAMON KYLÄÄN


Ennen kuin Onkamoon saatiin oma hautausmaa v.1922, väännettiin kättä seurakunnan kanssa hautausmaan perustamisesta. Väkevin vastustaja oli rovasti Konstantin Kalke. Hautausmaa perustettiin Onkamon lainajyvästön lahjoitusmaalle. Lahjakirjan allekirjoittivat lainajyvästön puolesta Lahnalammin Janne ja Iida Simonen. Lupa hautausmaan perustamiseen oli saatava opetusministeriöstä asti. Alla oleva kirje on jäljennös rovasti Konstantin Kalken kirjoittamasta vastustuskirjeestä. Alkuperäinen kappale lienee seurakunnan hallussa.

"1:ksi Tohmajärvelle vihittiin 10/8.1919 uusi hautausmaa, jossa on kyllin tilaa koko pitäjään henkilöille, onkamolaisillekin, noin 40 vuotta. 

2:ksi Silmäys karttaan (esim. matkailia karttaan) näyttää, että Tohmajärvellä ovat kaikki kylät kaukana hautausmaasta. Mainitsen vain muutamia kyliä: Kutsun, Watalan, Wepsän, Patsolan, Riikolan kylät j.n.e. Entäpä jos toisetkin kaukaiset kylät haluavat laittaa mukavuudekseen oman hautausmaan keskelle kyläänsä! Voidaanko arvata mitä seurauksia tuosta tulee? 

3:ksi On tunnustettua, että karjalainen aluksi innostuu, mutta pian laimenee. Kuka takaa, että edes 20 vuoden perästä on tuo hautausmaa täydessä kunnossa, ettei se silloin jo ole karjanlaitumena, risujen, metsän ja pensaitten peittämänä, ilman käytäviä kesällä ja talvella. On samoin rappiolla kuin Tohmajärvellä Petravaaran kylässä venäjän uskoisten hautausmaa. 

4:ksi Kuka vartioi tahi on edesvastuussa siitä, että haudat kaivetaan tarpeeksi syviä ja kesällä tarkoin peitetään, jos vieraan pitäjän papitkin siellä käyvät ruumiita siunaamassa. Kuka tietää minkä uskoisia sinne multiin pistetään, ilman ilmoitusta ja kirjanpitoa haudatuista y.m. epäjärjestystä. 

5:ksi Monet eivät mitään maksaisi papin matkoista ja kustannuksista Onkamoon, joka muissa toimituksissa jo usein on huomattu, vaikka Armollinen Asetus 5/8.1886 § 10 momentti 2 sen selvästi määrää. 

6:ksi Köyhäin ruumiit unohtuisivat sinne siunaamatta, kun kyläläiset säälivät enemmän hevostaan kuin ihmistä, jotta ruumis tuotaisiin ja ilmaiseen siunattaisiin kirkon lähellä olevaan hautausmaahan. Näihin kohtiin nähden epäilen, että pitkän päälle tuo hautausmaa ei kunnialla menesty. Jos kuitenkin hautausmaan pyyntö saa laillisen luvan, niin anon, että koko kylä yhteisesti velvoitetaan kokoamaan riittävä hautausrahasto, jonka varoilla kaikki tinkimättä kustannetaan - kustannetaan köyhäinkin hautaus - kustannetaan: haudankaivaja, kantoliinat, siunauslapio, ruumisarkulle tuolit, haudanpeittolapiot, rautakanget, läpikäytävähuone, tilava ja hyvin tehty, hautauskaluille ja saattojoukolle purku- ja sadesäitä varten. Kaikki valmiiksi ennen kuin hautausmaata aletaan käyttää. Ja että papille, joka siunaamaan ruumista kutsutaan, maksetaan joka matkasta korvaus matkustusasetuksen mukaan. Samasta maksusta samana päivänä toimitetaan sitten muitakin tehtäviä: vihkimisiä, ristimisiä, jne. Näitä toimituksia älköön sovitettako sunnuntaiksi tai juhlapäiviksi, jotta kirkonmenot siitä häiriintyisivät. Sillä voi sattua niin, että ruumiita olisi joka pyhä Onkamossa siunattavana. Jos kuitenkin pyhäisinkin tahdotaan, niin on maksettava korvaus sille papille, joka yksin saa kirkossa pyhäisin toimia, siunata ruumiit, vihkiä pariskunnat, ristiä lapset ym. Myöskin tahdon huomauttaa, ettei lukkariakaan virallisessa toimituksessa jätettäisi käyttämättä ja virkaa lakkautettaisi. - Nykyisten onkamolaisten esi-isät nähtiin kymmenin hevosin käyvän pyhäisin kirkossa ja satoja ruumiita vuosien kuluessa tuovan kirkolla olevaan hautausmaahan. Heidän mielestään oli matka lyhyt Onkamosta Kirkkoniemeen. He jättivät siunauksen ja menestyksen lapsilleen. Mutta minkä siunauksen perivät nykyiset lapset isiltään, kun kirkossa käynti on jäänyt ja kirkkomatka on tullut pitkäksi ja raskaaksi. Tohmajärvellä 27.p. Joulukuuta 1921. K. Kalke Tämän kopion alkuperäisen kanssa yhtäpitäväksi todistaa: Janne Simonen, Tikkala, Juho Laasonen.

Lähteet:Reino Mannisen arkisto, rovasti Kalken lausunto (kopio) Tikkalan neljä vuosisataa, toim. Aili Nupponen. Kurikka 1993

Havutar Hyvä Emäntä, Joensuun Yliopisopaino 2004, 2006. Koonnut ja toimittanut Aili Nupponen.



2 kommenttia:

  1. Niitä näkee muutamissa paikoissa noita kiviaitoja,kova työ oli laittaa niitä, mutta onhan sitten tuleville nuorisolle ihmettelemistä että miksi ja milloin niitä tehtiin.
    Täällä on nyt sen verran lunta että pitää lähteä kokeilemaan suksia luistaako ne.
    Ostettiin myös koiran pentu, joka tulee sitten kesällä meidän mukaan, kuvia on nyt blogissani.

    VastaaPoista
  2. Niinhän se on, että entisaikaan piti melkein kaikki maat aidata, jotta karja voisi käydä omalla laitumella. Myös isot hautausmaat on meillä aidattu kiviaidoilla, joten se on vanha perinnetapa.

    Hyviä hiihtokelejä sinulle Pike, ja liukasta laskiaista! Kiitos Pike, ihastelen pian kuviasi blogistasi.♥♥

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi ♥