perjantai 3. kesäkuuta 2016

Taiteilija Hellä Juvonen 2.

Osa 2. Jatkuu...


Hellä Juvosen pakotustyö Raate on Tohmajärven kunnanvaltuustosalin seinällä.
Hellä Juvosen suunnittelema kuntaryijy on Tohmajärven kunnantalon yläaulassa.
Tämä teksti on kuntaryijyn vieressä.



Kalevala-korun kuukauden taiteilija Hellä oli 1982; Desing Centerin ja Keskikesän Aitta näyttelyissä useampana vuotena; Savonlinnan Oopperajuhlien taideteollisuusnäyttelyssä vuonna 1970; Tohmajärvellä kutsuttuna taiteilijana Potsipäivien näyttelyyn vuonna 1978; samoin kutsuttuna Espoon kotiseutuyhdistysten näyttelyyn. Hellän ehkä tunnetuimpia töitä ovat pakotetut metallitaulut, joiden patinoimismenetelmänkin hän on itse kehittänyt. Hellän töitä on Espoon, Helsingin, Tohmajärven, SVUL:n, puolustusvoimien sekä lukuisten yhteisöjen ja yksityisten kokoelmissa kotimaassa ja ulkomailla. Vuonna 1989 Hellä palasi juurilleen Tohmajärvelle ja alkoi 
tekemään lyijylasitöitä.

Tapulin paanukatto ja muistolehto

Tohmajärven evl-seurakunta oli päättänyt, rahapulaansa vedoten, kattaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, vuonna 1760 rakennetun kellotapulin vuotavan katon pellillä. Taiteenystävien keskuudessa virisi keskustelu lähteä auttamaan seurakuntaa ja estämään mahdollinen kulttuuriskandaali. Kesällä 1993 Okra ry:n johtokunnan kokouksessa päätettiin perustaa Pro Tapuli-liike, jonka vetäjäksi Hellä Juvonen valittiin, muiksi jäseniksi Sinikka Mikkonen ja Eila Simonen. Hellä toimi tarmokkaasti itseään säästämättä hankkeen vetäjänä. 

Alkuhankaluutena oli saada seurakunta purkamaan tekemänsä päätös. Noin puolen vuoden kuluttua kirkkovaltuusto päätti tulla mukaan paanukattotalkoisiin. Syksyn aikana Pro Tapuli-liike oli aloittanut varojen keruun konsertein, arpajaisten, Tohmajärvi-aiheisten piirrosten ja Pro Tapuli-paitojen yms. myynnillä. Rahalahjoituksia ja puutavaraa saatiin runsaasti. Puutavara sahattiin talkoilla ja vaihdettiin valmiisiin paanuihin. Kiteen Aikuiskoulutuskeskus järjesti perinnerakentamisen kurssin. Opiskelijatyönä korjattiin tapulin lahovauriot; paanujen alusta rakennettiin ja myös paanujen naulaaminen tehtiin oppilastyönä.

Paanukatto tarvitsee suojakseen tervaa. Perinteinen tervahauta rakennettiin Onkamon metsäkoulun maille. Tervaskannot nostettiin Petravaarassa ja kuljetettiin tervahaudan läheisyyteen. Mittaviin kantojen pilkkomistalkoisiin saatiin apua prikaatin pioneereilta ja rajavartiostolta. Tervahauta sytytettiin juhlavin menoin maakunnallisena tapahtumana 21.5.1994. 

Jatkuu...

Teksti: Aili Nupponen

Lähde: Suur-Liperin ja Kiteen Juvoset, toim. Aili Nupponen. Kuopio 2002



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi ♥