keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Entisajan tiet, majatalot ja posti 3.

Jatkuu...

Tikkalan-Onkamon teistä 1900-luvulla

Kostamontien tieosakasluettelo vuodelta 1905 on säilynyt näihin päiviin asti. Mukana on myös Tikkalan kylän taloja rautatien itäpuolelta: nimismies Gydén, Hämäläisen perilliset, Manniset Antti ja Salomo, Elias Rautiainen ja E. Manninen. Koko tien pituudeksi on merkitty 6768 metriä. Vanhin pöytäkirja Suur-Onkamon ja Säkäniemen kylätieosakkaiden kokouksesta on 20.8.1928. Kyseisessä kokouksessa puheenjohtajana toimi Lahnalammin Janne Simonen ja pöytäkirjanpitäjänä Teuvo Hietala. Tässä kokouksessa perustettiin aluksi kaksi tiehoitokuntaa: Onkamon-Kostamon-Säkäniemen ja Kirtsinniemen-Ertonniemen-Hason tiehoitokunnat.

Kokouksessa päätettiin tehdä Säkäniementie Suur-Onkamon kylätiestä Juho Laasosen taloon asti. Kirtsinniementie rakennettaisiin Säkäniementiestä kansakoululle. Ertonniementie tehtäisiin Säkäniementiestä Hason risteykseen saakka eli Niilo Nenosen talon kohdalle.

Kyläpoliisi Teuvo Hietala virka-asussaan.


Perustettiin Onkamon-Kostamon tiekunta, jonka varsinaisiksi jäseniksi tulivat Antti Kuronen, Matti Lampio (pj) ja Simo Rautiainen. Tämä tie rakennettiin Tikkalan asemalta Rääkkylän rajaan asti ja Onkamon asemalta Kostamon Aapeli Kurosen talon kohdalle sekä Matti Lampion talosta Pyhäselän rajaan asti. Tiet päätettiin samalla yksiköidä. Pöytäkirja on hyväksytty muutoksilla, että tieosa Säkäniemi-Onkamon risteys-Sortavala-Joensuun maantielle saakka tulee hoitaa yhteisesti ja samoin Kostamon tiestä Pyhäselän rajaan asti eikä Lampion talosta. 

Seuraavana vuonna päätettiin Juho Hirvosen talossa pidetyssä kokouksessa erottaa Onkamon ja Kostamon tiekunnat toisistaan. Mikäli talo joutuisi rakentamaan tierumpuja tai kaivamaan raviojia huomioitaisiin tämä tien pituudessa kyseisen talon kohdalla.

Julius Hietala ja Lamminpään Mikko Kuronenvalittivat Kuopion läänin maaherralle Kostamon tiekunnan heille määräämistä tieyksiköistä. Tiekunta oli yksimielinen, että tieyksiköt oli määrätty heille oikein. Hietalan tilalla sijaitsi myllylaitos ja lisäksi raamisaha, josta syystä tilan tienkäyttö katsottiin paljon normaalia suuremmaksi. Kuronen halusi päästä kokonaan eroon tieyksiköistään, sillä hänen mielestään hänellä ei ollut mitään hyötyä Kostamon tiestä. Tämän johdosta jouduttiin antamaan maaherralle lisäselvityksiä. Mikko Kurosen valitus ei kuitenkaan johtanut toivottuun tulokseen, vaan hän valitti edelleen korkeimpaan oikeuteen. Sen sijaan Hietalan valitus ei mennyt hukkaan, vaan hänen tilansa tieyksiköitä alennettiin  melkein puoleen eli 439 yksikköön. Valituskulut tuli korvata hänelle tiekunnan varoista.

Julius Hietalan 60v. päiviltä. JH seisoon rouvansa kanssa talonsa rappusilla 1932.


Myös Juho Hirvosen perilliset ja leski Anna Hirvonen valittivat tilansa tieyksiköistä. He katsoivat, että heille oli määrätty jo osuuksia kolmeen tiehen eivätkä he katsoneet käyttävänsä Kostamon tietä. Myös tämä valitus tuotti läänissä tuloksia, mutta Kostamon tien tiekunta oli asiasta toista mieltä. 

Jatkuu...

Teksti Aili Nupponen.

Lähde: Havutar, hyvä emäntä. Koonnut: Aili Nupponen. Joensuun Yo-paino (2004).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi ♥