lauantai 8. maaliskuuta 2014

Vanhasta kansanuskosta ennen kristinuskoa II.


Jatkuu...

Janne (Juho) Nupponen (1888-1967); Nuppolan isäntä.


Vanha ajattelu ja kristinuskon vaikutukset

Entisaikaan ajateltiin, että luonnonesineillä oli henki, jota ihminen saattoi hallita sanan voimalla. Jos tiesi oikeat sanat, niin silloin saattoi parantaa tauteja, löytää kätkettyjä aarteita tai hallita luonnonvoimia. Tähän koulutettuja oli noidat, shamaanit, tietäjät, uhripapit (Krohn 1894).

Suomen voimakkaimmat noidat asuivat Lapissa. Puolinoitia sanottiin myrrysmiehiksi. Pohu taas oli tietäjä eli poppamies (Haavio 1967).

Kun entisaikaan ei ollut koulutettua lääkärikuntaa, hoitivat nämä noidat, shamaanit, ja tietäjät kansanterveysasiat. Apuna olivat kupparit, hierojat ja lapsenpäästäjät eli 'puapot'.
Käsikivet. Kuva Rantasalmen museosta.

Loitsut olivat parannuskeinoja sairauksia ja muuta pahaa vastaan. Jos tiesi, millä esineellä paha oli aiheutettu ja tunsi syntysanat, silloin oli mahdollista parantaa potilas. Kivut manattiin Kipuvuorelle, jossa ne eivät voineet enää vahingoittaa henkilöä. "Ei kivi kipuja itke, puasi vaivoja valita".

Taioilla suojauduttiin pahaa vastaan. Juhannustulia ja pääsiäiskokkoja on poltettu pahan karkottamiseksi. Juhannuskokkojen on sanottu olevan muistona entisestä auringonpalvonnasta, jota esi-isämme juhlivat keskikesän auringon ollessa korkeimmillaan (Vilkuna 1998).
      
Mauri N. lämmittää Nuppolan vanhaa savusaunaa. 

1600-luvulle saakka Tohmajärvi kuului Novgorodin vaikutusalueeseen. Siirtyminen esikristillisestä uskosta kristinuskoon tapahtui vähitellen monien sukupolvien aikana. Monet uskonnolliset käsitteet ja sanat on otettu uuteen käyttötarkoitukseen. Lisänä on käytetty lainasanoja vieraista kielistä. Kansan suussa käsitteet ja sanat muuttuivat. Entisten haltijoitten sijalle tulivat kristinuskon marttyyrit ja ja pyhimykset, jotka muuttivat entisen uskonnon 'sekauskonnoksi'.

1650-luvulta lähtien Tohmajärvi kuului luterilaiseen kirkkoon. Siihen asti pitäjä oli ollut ortodoksiuskoinen (Juvonen 1990).

Ruptuurisodan aikana 1655 muutti ortodokseja sankoin joukoin Venäjälle. Tohmajärvelle jäi ortodokseja eniten Petravaaran kylään, jossa asutus on säilynyt meidän aikaamme asti. Lähinnä Savosta muuttanut luterilainen väestö on korvannut entisen ortodoksiväestön.

Vuonna 1653 tulivat ensimmä'iset luterilaiset papit Tohmajärvelle ja Ilomantsiin (Juvonen 1990). 1600-luvulla tulivat myös noitavainot ja -oikeudenkäynnit, koska tiukkapipoinen luterilaisuus ei sallinut palvontamenoja tai noituutta. Toisin oli mystisen ja vapaamielisen ortodoksiuskonnon laita. Se osasi soveltaa entiset menot omiin uskonnollisiin riitteihinsä. Lapissa muinaisusko säilyi paljon kauemmin kuin muualla Suomessa. Tästä syystä uskottiin, että Lapin noidat olivat paljon voimallisempia kuin muualla asuvat.

Loppu.

Koonnut: Aili Nupponen
Lähteet: Havutar, hyvä emäntä. Joesuu (2004).

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää viikonloppua ja naistenpäivää!
                          Aili-mummo

2 kommenttia:

  1. Niin varmaan tapahtui myös suomalaisten alkuperäisuskon kanssa; saamelaiset säilyttivät uskonsa kauimmin. (Aili-mummo)

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi ♥