maanantai 8. heinäkuuta 2013

Tikkalan nuorisoseuran vuosikertomus vuodelta 1911

Nuppolan talon väkeä ja vieraita kesällä 1946.

Tikkalan Nuorisoseuralla oli viime vuosi kuudes ja oikein vaikea toimintavuosi. Kuulutettiin seuran kuolinkelloja vuoden alussa, eikä aivan suotta. Entiset johtokunnan jäsenetkin sanoivat luopuvansa pois toiminnasta, kun heistä toisia muutti pois paikkakunnalta ja toisia lienee jo väsyttänyt tämä nuorisoseuratyö.Tällaisena murrosaikana  kylämme nuoriso on enimmäkseen sellaisen aatteen valtaamana, että jos uskaltaisin, niin sanoisin, ettei heillä ole mitään varmaa elämän päämaalia, jota kohden he voisivat elämänsä purtta ohjata. Yksi osa kyläläisistä elää niin kaikkitietävänä viisaana, että he eivät tarvitse mitään kristillisyyden pohjalla toimivaa isänmaallista henkeä, jota nuorisoseuramme säännöt meiltä vaativat. Heidän huvituksensa ja edistyksensä lienee suuri suukopu, ymmärrys ylenmääräinen, oivaltamaan kaikki henkiset ja maalliset asiat aivan omin mielin, mielivaltaisesti - milloin mikin asia miten vaatii. Kirous ja moite kiitollisuudeksi kaikuu heiltä esi-isiemme työlle ja muistolle.

Onkamon opintokerholaisia.

Toinen osa, joka on aivan vähäinen, pikkuinen joukko vaan, joilla on halua ja intoa yhteistyöhön ja toimintaan. Joukko sellainen, joka tuntee heikkoutensa muussakin eikä vaan vahvemman vallan edessä. Kolmas osa eli "osasto" kyläläisiämme sekaisin nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, katselee tätä elämää ristissä käsin, kuten katsoo yleisö näyttämölle, mitä sieltä tulee.

Ja tässä on puolestani esirippu ylhäällä: Katsokaa, kuunelkaa ja ennen kaikkea ajatelkaa mitä meille tulevat päivät tuopi, jos elämämme näin jatkuu. Mitä hyödyttää, jos kuka minkin hyvän rakentaa, kun sen toinen jo purkaa. Jos joku totuuden sanoo, niin toinen sen valheeksi kääntää. Ja kuka uskaltaa lakia ja uskontoa puoltaa, sellaista pilkataan ja ivaten sille nauretaan.

Niinpä niin. Kaikesta tästä huolimatta meillä on ilo elämästä merkitä tähän vuosikertomukseen: Ei mitään eri loistavia tuloksia ole saavutettu, kun ei ole tahdottukaan, esimerkiksi puuhata useita iltamia ja muuta sellaista. Seuran rahavarat on ikuistettu iäti omaksi Tikkalan Nuorisoseuralle kuten tämän pöytäkirjan kolmannella sivulla näkyy, ettei ne joutuisi suuhun syöpien susien, vaan siihen tarkoitukseen, johon kansan käsi on ne kartuttanut. Näin ollen on seurallemme taattu elämä useiksi vuosiksi eteenpäin, kunnes kasvaa sellainen Tikkalan Nuorisoseuran lukuisa jäsenjoukkue, jolla on suomalainen mieli, karjalainen rohkeus ja onkamolaisten oiva kunto ohjata asioita ja nuorison kasvatusta ihanteelliseen elämään ja kiitettävään kunniaan!

Johtokuntaan ovat kuuluneet: Suutari Antti Nenonen esimiehenä, Elias Lehikoinen tavaravaraston hoitajana, Antti Manninen kasyörinä, Janne Simonen sihteerinä, Miina Simonen, Juho Rautiainen, Antti Halonen ja Antti Takkunen muina jäseninä. Johtokunnan kokouksia on pidetty kuusi ja yleisiä kokouksia kaksi. Siis kahdeksan ähäkkää. Ja muutama perheiltama, pari maksuiltamaa, viimeinen oikein onnistunut! Puheista, esitelmistä ja muista sellaisista ei ole tiliä pidetty, kun niistä ei ole ollut maksamistakaan. Tuloja on ollut 305 Suomen markkaa, 73 penniä ja menoja 70 Suomenmarkkaa, 69 penniä. Säästö tälle vuodelle on 235 Smk 04 penniä.
- Toivotan onnea alkavalle uudelle vuodelle: "Käsi auraan - sydän taivaaseen!"

Teksti: Janne Simonen
Lähde: Havutar, hyvä emäntä. Koonnut Aili Nupponen. Joensuu (2004).

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein kaunista ja hyvää alkanutta heinäkuun viikkoa!
                               Aili-Mummo




2 kommenttia:

  1. Onpa oivallista tekstiä vuosikertomuksessa! Itsekin aikoinaan nuorisoseuran sihteerinä sain kirjata monen monta pöytäkirjaa ja jokusen vuosikertomuksenkin, kunnes muutin pois lapsuuspaikkakunnaltani. Kylän nuorisoseura on edelleen voimissaan, vaikka aktiivinen jäsenistö onkin vähäistä. Nuorisoseuratoiminta on ollut monelle nuorelle hyvä ja terveellinen (turvallinen) kasvunpaikka!Sitä se oli myös minulle!

    VastaaPoista
  2. Piipe, sata vuotta sitten osattiin asiat laittaa tärkeysjärjestykseen:)

    Sinä olet ollut nuorisoseuran toiminnassa mukana, meillä nuorisoseura lopetti toimintansa, kun aloin olla lähellä sitä ikää, että olisin voinut olla mukana. Syy siihen oli, että johtaja muutti pois paikkakunnalta...

    Minusta nuorisoseurat tekivät paljon hyvää kasvatustyötä, ja nykyaikanakin sillä riittäisi tehtävää, jos vain saataisiin nuoret mukaan!

    Ikävää että nämä vanhat koetellut keinot eivät enää kelpaa meidän modernille nuorisollemme:/


    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi ♥