torstai 28. maaliskuuta 2013

Pyhimmän kärsijän silmät

Lapsenlapsen piirustus kirjassa Mummo ja muusat (2010).


SOKEA

Ei ole siipiä, ei ole enkeleitä.
Miksi uskoisin - siksikö vain, kun en näe?
Mitä silmistä sumentuneista näistä,
mitä siivettömistä olkapäistä!
Siksikö vain en uskoisi, kun en näe!

Katso, hän joka siunasi sokean silmät,
hän joka kosketti sairasta olkapäätä
joskus vaieten
                        näköä antamatta,
kuorman ottaen
                        siipiä antamatta -
hän suo vieläkin aueta sokeiden taivaan,
vielä virrata hymyä enkeleiden,
siivellisiä sinulle, siivetön, antaa,
sinulle, sokea, siunaa palvelijoiksi
selkeinä katsovat enkeliensä kasvot.
Omat silmänsä antaa, puhtaat tähdet,
sinulle varjelijoiksi tuskasi yllä -
pyhimmän kärsijän silmät, niinkuin tähdet,
silmiksi sinulle,
siiviksi riittävät kyllä.

- ANNA-MAIJA RAITTILA -

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää pitkäperjantaita ja pääsiäistä!
                    Aili-Mummo

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Tikkalan ja Onkamon Kuroset VII.


Jatkuu...

Onkamon Kannaksen Savelan tilan Aapeli ja Aina Kuronen perheineen...

Kun Onkamon Ukko-Mikko Kuronen oli kuollut 1917, vanha emäntä Anna (o.s. Simonen) myi eläkettä vastaan tilaosuutensa kolmelle lapselleen. Antti jäi pääpaikalle Kauppilaan, Mikko muutti jo aiemmin Kostamon Koivikolle ja nuorin pojista, Aapeli Kuronen (1888-1944), asettui asumaan Kauppilasta lohkotulle tilalle, Savelaan. Se sijaitsee aivan Onkamon kannaksen ja Kostamon kyläteiden risteyksessä. Rakennukset jouduttiin rakentamaan kaikki kivinavettaa myöten. Aapeli oli vihitty 1913 - ukko Kurosen vielä eläessä - Aina Wilhelmiina Karhun (1894-1954) kanssa.  Heille syntyi kuusi lasta. Aapeli Kurosella oli vaikea reumasairaus.

Savelan isäntäpari Aina (o.s Karhu) ja Aapeli Kuronen talonsa edustalla Onkamolla.


Vanhin lapsista, Väinö Kuronen (s.1912) avioitui Hilda Jormanaisen kanssa. Heillä ei ollut lapsia.

Tytär Helvi Kuronen (1914-90) vihittiin tikkalalaisen Arvi Riikosen kanssa. He asuivat maatilalla Tikkala (nro 41), jolla Riikosen suku oli asunut vuodesta 1794 asti (Juvonen 1990).  Heille ehti syntyä kaksi poikaa, Viljo (1938-67) ja Veijo  ( s.1940) , ennen Arvin kaatumista sodassa 1940). Helvi vihittiin hänen toliseen avioliittoonsa Eino Monosen kanssa. Parille syntyi poika Matti Mononen(1945). Eino Mononen oli ammatiltaan urakoitsija. Perhe muutti asumaan Pielisensuuhun 1979.

Siiri Aapelintytär (1918-19) kuoli yli vuoden ikäisenä.

Aino Kuronen (s.1919) avioitui 1945 Sortavalan maaseurakunnasta kotoisin olleen Eino Johannes Jaatisen (1909-80) kanssa. Heille syntyi lapset Pentti, Anja ja  Eila. Heillä oli pieni talo Onkamon kannaksentien varressa. 

Ella Inkeri Aapelintytär Kuronen (s.1931) sai pojan, Hannu Kalevi Kurosen (s.1956). Ella muutti pois paikkakunnalta poikansa kanssa 1950-luvulla.

Lyyli (o.s. Hirvonen) ja Uuno Kuronen perheineen isännän 50v. syntymäpäivien aikaan.
Uuno Kuronen (1926-91) vihittiin kerimäkeläisen Lyyli Hirvosen kanssa. Uuno toimi maanviljelijän työnsä ohella Tikkalan kylätoimikunnan ensimmäisenä puheenjohtajana  1979-81, jolloin hänet äänestettiin kunnanvaltuustoon. Uunolla oli myös muita luottamustoimia.

Uuno ja Lyyli viljelivät aikansa Savelan tilaa. He tekivät sukupolvenvaihdoksen nuorimmalle pojalleen Heikille (s.1968). Viljelysmaita hankittiin lisää, mutta kauan ei tämä homma kukoistanut. 

Pertti Kurosen (s. 1965) puoliso on Mervi Martiskin. He asuvat Tikkalassa lastensa kanssa. Pertti toimii rekkaliikennöitsijänä.

Pirjo Kuronen (s.1966) avioitui Arto Pakarisen kanssa, ja heillä on viisi poikaa. Nykyään Pirjo asuu poikiensa kanssa Kiviojan taloaan.


Aapeli Kurosen hautajaisissa 1944. Läsnä sukulaisia.
Arvi ja Helvi (os. Kuronen) Riikonen vanhimman lapsen, Viljon kastepäivänä otettu kuva. Takana Tikkalan Kassantalo.

Perivaaran Pekka Juvonen (s.1813) ja Hammaslahden Pekka Kuronen (s.1801), Mikko Kurosen (s.1840) isä, olivat serkuksia. Kohtalon tai sukulaissuhteiden johdatuksesta he osuivat asumaan samalle Perivaaran mäelle lähinaapureiksi.  Kaikki pitempään paikkakunnalla asuneet ovat jopa moninkertaisia sukulaisia keskenään, niin myös Kuroset, Juvoset ja Simoset. 

Mikko Kurosella on ollut siunausta. Hän sai kuusi poikalasta, joten hänen nimensä ei hävinnyt. Toisin oli Annan, Mikon vaimon suvun laita. Heidän lapsensa eivät olleet Simosia vaan Kurosia. Murtoin sukuhaarassa Varosten osalta Mikko ja Anna Kurosen suku jatkuu jo kuudennessa sukupolvessa.

Loppu.

Lähteet: Havutar, hyvä emäntä, koonnut Aili Nupponen (2004).

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää ja kaunista pääsiäisenalusviikkoa!
                                Aili-Mummo

torstai 21. maaliskuuta 2013

Tikkalan ja Onkamon Kuroset VI

Kurosten tarina jatkuu...

Mikko ja Eliisa Kuronen perheineen

Mikko Mikonpoika Kuronen (1880-1948) avioitui pikkuserkkunsa, Eliisa Tahvontytär Simosen (1885-1958) kanssa. Vaimo oli Aholammin Antti ja Matti Simosen sisar. Perivaarasta he muuttivat yhdessä Onkamolle, jossa asuivat samassa taloudessa Ukko-Mikko Kurosen kanssa. Pian he joutuivat kuitenkin lähtemään Kostamoon Koivikko-nimiselle tilalle, joka oli täysin raivaamaton. Peltoa raivattiin lisää joka vuosi. Myöhemmin 1920-luvulla, he ostivat Tikkalan Hernevaaralta Anttila-nimisen tilan, jossa Hernevaaran Simoset olivat aikaisemmin asuneet.  Mikko ja Eliisa Kuronen olivat kirjailija-maanviljelijä Ville Kurosen (1917-2000) vanhemmat.

Kirjailija-maanviljelijä Ville Kuronen oli molemmissa sodissamme.

Vanhin Mikon ja Eliisan lapsista oli Pentti Kuronen (1903-69), joka vihittiin 1932 Iida Pesosen (s.1911) kanssa. He ostivat Hernevaaralta aivan naapurista Takkusilta maatilan, jonka nimi on Kotivaara. Pentillä ja Iidalla on seitsemän lasta, joista toiseksi nuorin, Taisto (s.1946) jäi viljelemään kotitilaansa. Taisto ja hänen puolisonsa Sirpa Kuronen hoitivat lypsykarjaa ja viljelivät maatilaansa. Taistolla oli samoin kuin isällään Pentillä kunnallisia luottamustoimia, kunnanvaltuusto ja useat lautakunnat. Taisto oli kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja sekä tie- ja ympäristälautakunnissa. Myös Sirpa on ollut poliittisesti aktiivinen, ja hänellä on ollut runsaasti erilaisia harrastuksia eri järjestöissä. 

Taistolla ja Sirpalla on kaksi lasta. Tytär Virpi on kasvatustieteen maisteri ja toiminut opettajana. Virpi Kurosella on perhe, mies ja kaksi lasta.  Mika Kuronen on koulutukseltaan maa- ja metsätieteen maisteri, ja viljelee kotitilaansa. Hänellä on perhe, vaimo ja tytär. 
Mikko ja Eliisa Kuronen perheineen 1920-luvun lopulla.


Sylvi Mikontytär Kurosella (s. 1914) oli 1930-luvulla kaksi piirinmestaruutta 5 kilometrin hiihdossa ja yksi SM-pronssi vuonna 1936 samalla matkalla. Sylvi Kuronen avioitui Viljo Jalmari Honkasen kanssa, ja muutti Kesälahdelle.

Hanna Kuronen (s.1905), Miina Kuronen (s.1908) ja Elsa Kuronen (s. 1912) avioituivat tahoilleen. Nuorin lapsista Maire Kuronen (1925-93) avioitui tikkalalaisen Ilmari Mannisen (s.1921) kanssa. Arvi Kuronen (1910-68) rakensi veljensä Villen tavoin kotitilasta lohkotulle maalle oman maatilan. Arvi avioitui 1940 Helli Hirvosen (1920-94) kanssa. Parille syntyi kolme lasta: Keijo (s.1941), Sirpa (s. 1946) ja Hannu (1947-2009) Arvin tilan nimi on Suoranta, ja sitä viljeli hänen jälkeensä poikansa Hannu Kuronen ja hänen puolisonsa Eeva Kuronen (o.s. Toivanen, s.1951). Myös heillä on kolme lasta: Jari, Mervi ja Anne Maarit.

Hannu Kuronen oli aikanaan aktiivinen toimija monessa yhdistyksessä. 
Iida ja Pentti Kuronen perheineen.
Ville Kurosen (1917-2000) tilan nimi oli Itärinne. Ville toimi talvi- ja jatkosodassa panssaritorjuntatykin johtajana sekä joukkueenjohtajana rintamalla. Hän kunnostautui sodissa mm. Tikkalassakin asuneen Viljo Meclinin kanssa. Kokemuksistaan Ville kirjoitti romaanin  Jehu (1983). Ville Kuronen avioitui 1943 Hilja Häkkisen kanssa. 1946 heille syntyi poika, Timo Kuronen. Hän on koulutukseltaan filosofiantohtori.

Villellä ja Hiljalla oli lypsykarjatalous, mutta myöhemmin vaimon sairastuttua kaikki maataloustyöt jäivät miehelle. Työuransa loppuaikoina Ville rupesi kasvattamaan lihamulleja. Lisäksi hän viljeli sokerijuurikasta.  Villen kirjailijanura alkoi vasta 61-vuotiaana, kun esikoisromaani Ei kuu kuule, ei päivä näe ilmestyi vuonna 1978. Loput romaanit ilmestyivät noin kymmenen vuoden kuluessa. Neliluokkaisen kansakoulun käyneelle kuusi romaania on hatunnoston arvoinen suoritus. 

Eläkkeelle jäätyään Ville ja Hilja myivät tilansa pois. Ville muutti Joensuuhun ja avioitui uudelleen. Ville eli tyytyväistä kotielämää vaimoineen kuolemaansa asti.

Tauno Mikonpoika Kuronen (s.1920) jäi viljelemään isänsä jälkeen kotitilaansa Anttilaa Hernevaaralla. Vuonna 1949 Tauno Kuronen myi tilansa siirtokarjalaiselle Juho Viklan suurperheelle. Tauno muutti vaimonsa Elvi Koistisen kanssa asumaan Kuusjärvelle. 

Jatkuu...

Lähteet: Havutar, hyvä emäntä, koonnut Aili Nupponen (2004). Alkuperäistä kirjoitusta on lyhennetty.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää viikonloppua!
                        Aili-Mummo

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Tikkalan ja Onkamon Kuroset V.

Kurosten tarina jatkuu...

Hilja ja Antti Mikonpoika Kuronen perheineen

Antti Mikonpoika Kuronen (1878-1962) oli vihitty vuonna 1901 kiihtelysvaaralaisen Hilja Parviaisen (1881-1968) kanssa. He asuivat perheineen ukko-Kurosen ostamalla Kauppilan tilalla Onkamon Kannaksella. Tila on sama, jolla myös itse Mikko ja Anna asuivat. Myös Aapeli Mikonpoika ja Mikko Mikonpoika asuivat alkuajan yhdessä. Mikko vihittiin vielä vuoden 1902 lopussa Aholammin Eliisa Simosen kanssa. 


Hilja ja Antti Kurosen lapsia sotilaana ja lottina. Vas. Helmi, Hilkka, Elna ja Tyyne Kuronen sekä Viljo Kuronen.

Hiljalle ja Antille syntyi 11 'perillistä'. Tyttäret Helli (s.1902) ja Elli (1906-13) kuolivat lapsina. Johannes (Hannes) (1904-67) oli nikkari ja puuseppä, myös Kostamon koulun poikien käsityön opettaja. Hänet vihittiin vuonna 1936 Jenny Asikaisen (s.1913) kanssa. Jenny ja Hannes viljelivät Harjula-nimistä maatilaa, joka oli lohkottu 1800-luvulla Vannilan kantatilasta. Hannes osti tilan 1932. Oskari Hirvosen ja Tahvo Kareisen rakentama talo valmistui vuonna 1934. Nykyään tilan omistavat Hanneksen ja Jennyn lapset.

Helmi Antintytär Kuronen (1908-63) toimi kyläompelijana sekä muutamia vuosia Riihiahon kansakoulun tyttöjen käsityönopettajana 1950-luvun alussa. Hän oli naimaton.

Viljo Antinpoika (s.1910) muutti asumaan Kuopioon 1948, missä hän avioitui kaksi kertaa. Lapsia ovat Tuire, Matti, Hilkka ja Riitta.

Elna Antintytär Kuronen (1912-93) asui veljensä Martin kanssa samassa taloudessa. Myöhemmät vuotensa hän vietti pihamökissä. Elna harrasti tanhuja ja nuorososeura- toimintaa.

Martti Kuronen  (s.1919) jäi vanhempiensa jälkeen asumaan kotitilalleen. Nuorempana hän oli innokas urheilija kyläseurassaan TiVessa. Hän oli suunnistuksen piirinmestari 1947 A-sarjassa sekä joukkuekilpailuissa. Hän avioitui 1968 Ainö Rönkön (s.1926) kanssa. Pari sai Mari-tyttären (s.1970). Martti ja Aino viljelivät aikansa Martin ukiin hankkimaa Kauppilan tilaa. 

Martilla on ollut runsaasti harrastuksia: kuorolaulu, Tikkalan näytelmäryhmä sekä veteraani- ja eläkeläisjärjestöissä toiminta.
Hilja ja Antti Kuronen Onkamolta.
Jatkuu...

Lähteet: Havutar, hyvä emäntä (2004). Koonnut Aili Nupponen.
Olen lyhentänyt alkuperäistä Havuttaren kirjoitusta.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää viikon jatkoa ja maaliskuuta!
                                   Aili-Mummo

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Tikkalan ja Onkamon Kuroset IV.

Tarina jatkuu...

Elias ja Iida (os. Juvonen) Kuronen perheineen

Elias Kuronen (1875-1945)  ja Iida Heikintytär Juvonen (1879-1963) avioituivat vuonna 1900. Iida ja Elias asuivat Mikko Kurosen ostamalla, Jaakkola-nimisellä tilalla (uusi nro 3:2) Koirivaarassa. Kantatila Jaakkola oli lohkottu vuonna 1887 kahdeksi eri tilaksi: Koirivaaran (nro 3:1) omisti Juho Kuronen. Yhteiseksi jäi tilojen rajalla oleva savenottopaikka, josta 1960-luvulla serkukset Yrjö ja Joonas Kuronen saivat sopivan käräjöinnin aiheen.

1930-luvun lopulla Elias Kuronen osti toisen maatilan (nro 47:6) Härkäahon Simosilta, jonne Eliaksen ja Iidan perhe muutti asumaan vuonna 1938. Entiselle paikalle jäivät Yrjö Kuronen (1913-75) ja Eero Kuronen (1905-80) sekä tyttäret Aili (s.1901) ja Katri Kuronen (s.1915). Yrjö osti veljeltään Eerolta tämän tilaosuuden. 

Elias ja Iida Kuronen (os. Juvonen) perheineen.


Eino Eliaksenpoika Kuronen  (1907-53, kuva alla) oli avioitunut 1931 Alapihan Juho Simosen tyttären, Anna (Hanna) Simosen (1903-79) kanssa. He asettuivat asumaan Riihiahoon Päivärinne-nimiselle tilalle, joka oli lohkottu Erolan tilasta (nro 43:3). Alunperin Erolan maat kuuluivat Lahnalammen Immolan tilaan.

Härkäahoon muuttivat pojat Manne Kuronen (1911-96) ja Janne Kuronen (1909-85) sekä Martta Kuronen (s.1918). Toiseksi vanhin tyutär, Anna Kuronen (1903-90) vihittiin lokakuussa 1929 Vilho Niemeläisen kanssa. He asuivat Aktiebolaget Salvesénilta ostamallaan Kilomäen tilalla Riihiahossa Nuppolan ja Takkulan välissä. Anna ja Vilho Niemeläinen saivat kaksi lasta, Eila Niemeläisen (s.1931) ja Viljo Niemeläisen (s.1933).  Tyttäret Aili, Katri ja Martta Kuronen avioituivat tahoilleen, ja muuttivat asumaan Joensuuhun. 

Yrjö Kuronen , joka jäi asumaan Jaakkolaan, avioitui 1945 Elsa Janttosen kanssa. Heille syntyi kaksi lasta, Eine Kuronen (1946-2012) ja Matti Kuronen (s.1947). Eero Kuronen jäi naimattomaksi.
Eino ja Hanna (os. Simonen) Kuronen kolmen lapsensa kanssa.

Manne Kuronen ja Janne Kuronen jakoivat vuonna 1962 Härkäahon tilan. Mannelle jäi kantatila, Jannen puolikas sai nimen Sonniaho. Manne avioitui vuonna 1952 Vieno Karvisen kanssa, he saivat kolme tytärtä: Riitan (s. 1953), Lean (s.1957) ja Sadun (s.1966). 

Janne Kuronen eli avoliitossa Olga Surakan (1917-96) kanssa, jolle jäi myös Sonniahon tila ja sille 1965 rakennettu talo, jota Janne kutsui teltaksi. Metsät ja viljelysmaat Olga Surakka myi Aholammin Simosille, vain tontti asuinrakennuksineen jäi Olgalle. Hänen kuoltuaan talon perivät Surakat, josta lähtien talo on ollut asumaton. 

Vieno Kuronen muutti 2010-luvulla asumaan Kemieen. Hän myi Härkäahon maat ja talon vuoden 2012 lopulla. Talossa ei tähän mennesasä ole ollut uusia asukkaita.
Yrjö ja Elsa (os. Janttonen) lastensa Einen ja Matin kanssa.

Koirivaarassa ovat Yrjö Kurosen kuoltua asuneet Elsa Kuronen ja Matti Kuronen kahdestaan. Matti viljeli perikunnan tilaa työikänsä ajan ja hoiti lypsykarjaa äitinsä kanssa. 

Tarina jatkuu...

Lähde: Havutar, hyvä emäntä. Koonnut Aili Nupponen (2004).
~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää maaliskuun jatkoa!
                               Aili-Mummo