lauantai 23. helmikuuta 2013

Tikkalan ja Onkamon Kuroset II.

Kurosten tarina jatkuu...

Tahvo ja Maria Kuronen ja heidän jälkeläisensä

Kurosen pojat ja tyttäret sekoittuivat paikkakunnan muihin sukuihin avioliittojen kautta. Mikko Kurosen ja Anna Simosen vanhin poika, Tahvo Kuronen (1864-1818) liitettiin avioliiton sitein 1888 Anna Maria Pekantytär Kauppisen  (1866-1947) kanssa.  Anna Maria oli jäänyt isästään orvoksi jo pikkulapsena, sillä Pekka Kauppinen kuoli  pian avioiduttuaan kurkkumätään. Hän oli Kaisa Liisa Kauppisen (myöh. Juvosen) ja Anna Riitta Kauppisen (myöh. Nupposen)  pikkuserkku. Kerrottiin Maria Kauppisen olleen Liipin Törrösen kasvattityttärenä. Ennen aviotumistaan Tahvo Kurosen kanssa Maria oli ollut palveluksessa kuusi vuotta Riihiahon Hästilässä (nyk. Alapiha) Tahvo Simosella ja hänen vaimollaan Katri Vatasella. Rippikirjoissa on merkinnät vuosilta 1883-88 sekä kuulutus avioliittoon Tahvo Kurosen kanssa. Tahvo ja Maria jäivät Perivaaraan Aholan tilan isäntäpariksi.

Murtoin Uuno ja Iida Kurosen perhettä kesällä 1937. Oik. Helli ja Uuno Varonen.


Vanhin Tahvon ja Marian lapsista oli Uuno (1889-1972), joka vihittiin lokakuun 30. päivä 1910 pikkuserkkunsa Iida Mikontytär Juvosen (1891-1969) kanssa. Perhe asui yhteistaloudessa Perivaaran Kurolassa, missä isäntä oli niin tarkka, että tulitikutkin oli pyydettävä isännältä. Iidan ja Uunon perhe kasvoi seuraavana keväänä Aimo-pojalla ja vajaan kahden vuoden perästä Helli-tyttärellä. 

Lainattuaan rahaa sukulaiselta Uuno ja Iida ostivat Murroilta Kämäräisiltä maatilan vuonna 1914, jonne he muuttivat kahden lapsensa kanssa.  Kolmas lapsi, Toivo, syntyi elokuussa 1917.

Perhe raivasi lisää peltoa, ja tästä tilasta Toivo sai Mansikka-aho-nimisen tilan, vuonna 1924 syntyneelle Veikolle lohkottiin Pukranpuro-niminen tila, ja varsinaisen kantatilan Uuno jätti pojalleen Einarille (s.1921) ja hänen perheelleen.

Kämäräisiltä ostetulla tilalla asuessa syntyi vielä kaksi poikaa, Väinö Ilmari (1929-83) ja Veijo Oskari (s. 1936). 

1927 Uuno osti Satulanotko-nimisen tilan Simosilta, joka sijaitsi entisen tilan vieressä. Tilalla oli maata 112 hehtaaria, josta raivattua peltoa oli vain puolihehtaaria.. Uunon ja Iidan elinaikana siinä oli viljeltyä 9½ hehtaaria. He joutuivat rakentamaan tilalle kaikki rakennukset. Hirsitalo valmistui 1939, ja siinä toimi alakerrassa Murtoin kansakoulu. Kurosen perhe asui yläkerrassa , jonne piti kantaa kaikki talodessa tarvittava, mm. puut ja vesi.

Uunolla oli joitakin luottamustoimia. Hän oli kunnan taksoitus- ja vaalilautakunnissa sekä Osuusliike Yhteishyvän hallintoneuvostossa vuosikymmeniä. Uuno oli rauhallinen, pidetty maalaisisäntä, joka rakasti perhettään ja hevosiaan...

Iida oli vieraanvarainen emäntä, jolla oli sydämellinen vastaanotto sukulaisille. Hänellä oli hyvä ja kuuluva lauluääni, hän veisasi mielellään kirkossa. Radion jumalanpalveluksia kunnioitettiin ehdottomasti, ja kylään mentiin jo ennen kello 10. KIrkk'aikaan ei sopinut juoksennella.

Elettiin omavaraistalouden aikaa. Navettaan sopi kahdeksan lypsävää lehmää ja pienkarja. Talossa oli lihotussikoja, kanoja ja lampaita. Vielä 1960-luvun puolivälissä Kurosilla oli kaksi hevosta ja traktori. Metsät olivat kuusivaltaisia sekametsiä. Uuno voieraili ahkerasti lapsuudenkodissaan ja vaimonsa entisessä kodissa Perivaarssa. Iidan oli usein jäätävä kotimieheksi hoitamaan karjaa ja taloutta. Veijon avioiduttua 1969, Iidan ollessa jo vanhaemäntä, hän yhä kävi navetassa.

Satulanotkon tilan Uuno ja Iida jättivät kahdelle nuorimmalle pojalleen. Väinön kuoltua hänen osuutensa jäi perikunnalle. Avioiduttuaan Veijo ja Anja laajensivat viljelyksiään ja navettaansa sekä remontoivat talonsa nykyaikaiseksi. Viljelyn jatkajaa ei ole. Heidän ainoa tyttärensä Jaana asuu perheineen Etelä-Suomessa.

Iidan ja Uunon ainoa tytär, Helli, avioitui murtoilaisen maanviljelijän, Uuno Varosen kanssa. Heistä polveutuivat nykyiset Murtoin Varoset. Kurosten jälkeläiset ovat jatkaneet sukua jo useita sukupolvia eteenpäin.

Maria Kuronen perheineen poikansa Mikko Kurosen haudalla kesällä 1944.

Paavo Tahvonpoika Kuronen (s.1894) muutti vuonna 1924 Helsinkiin. Kerrotaan että Paavo oli kahteen otteeseen lähdössä Amerikkaan, toisella kertaa hän oli jo Norjassa asti, mutta päätti sitten palata Suomeen. Helsingissä Paavo rtyöskenteli poliisina ja perusti perheen. Paavolla oli vaimonsa Ingeborin kanssa lapset Otto, Mirjam, Jaakko ja Paavo jr. Paavo oli suvun isokokoinen voimamies. Hän oli 14v. perustamassa  voimistelu- ja urheiluseura Tikkalan Veikkoja kylään, ja toimi seuran alkuvuosina Antti Takkusen kanssa vuorotellen seuran sihteerinä. (Yllä olevassa kuvassa Paavo Kuronen rouvineen on oikealla Maria Kurosen takana).
1920-luvun lopulla otettu kuva Kurolasta. Oik. takana Jussi ja Anna Riitta K,  keskellä Maria ja  Liisa K. Vieraina Voutilaisia. Marian vas. puol. Hilja K. lapsineen.


Veikko Kuronen (1899-1949, hautajaiskuvassa sotilaspuku päällä takana vasemmalla) oli suojeluskuntapäällikkö ja innokas urheilumies. Hän toimi vetäjänä TiVen ja suojeluskunnan urheiluharrastuksissa. Hän oli piirinmestari suunnistuksessa ja 30 kilometrin hiihdossa. Veikon harrastusta jatkoi hänen vanhin tyttärensä, Liisa Kuronen, joka oli naisten piirinmestari 1945. Sota-aikana Veikko oli siirtolaisten majoituspäällikkö ja kävi taloista valitsemassa hevoset armeijalle. 

Veikko Tahvonpoika Kuronen vihittiin 1922 Hilja Niemeläisen (1893-1965) kanssa. Heille syntyi neljä lasta: Liisa (s.1923), Jalmari (1924-25), Reino (1925-2012) ja Laila (s.1929). Perhe osti Vilho Niemeläiseltä maatilan 1930-luvulla, joka sai nimen Veikkola. Veikko kuoli tapaturmassa saamiinsa vammoihin vain 50-vuotiaana.

Leski Hilja Kuronen ja poikansa Reino perheineen sekä Laila-tytär muuttivat 1956 asumaan Pyhäselkään. Liisa Kuronen toimi P-K:n Nuorisoseurojen liiton toiminnan ohjaajana, on käsistään hyvin taitava ihminen, ja piti mm. Tikkalassa askartelukursseja. Hän avioitui kiihtelysvaaralaisen Onni Rautiaisen kanssa, heillä on kaksi tytärtä ja poika. Otto-Veikko Rautaiainen asuu perheineen Tikkalassa omakotitalossa. 

Perivaaran (Tahvo ja) Maria Kurosen perhettä 1920-luvulla.

Anna Kuronen (1902-1995) kävi karjakkokurssin ja toimi karjakkona. Hän avioitui metsäteknikko Kosti Allaksen (1896-1976) kanssa vuonna 1931. Viimeiset vuotensa he asuivat Pyhäselässä vuodesta 1975 lähtien.  Heillä on tytär, Anja, ja poika Kalevi, joka asuu Niittylahdessa.

Mikko Kuronen (1904-44) työskenteli kotitilallaan Perivaarassa sotiin asti. Hänkin oli veljiensä tavoin innokas urheilija. Hän sai 1926 piirinmestaruuden 30 kilometrin hiihdossa. Mikko kaatui rintamalla Nietjärvellä vähän ennen sodan loppua. 

Tahvo Kuronen (1907-94) haavoittui sodassa jalkaan. Nuorempana Tahvo oli ollut kestävyysjuoksija ja innokas suojeluskuntalainen. Tahvo oli lukumies, ja omisti kotikirjaston. Tahvo avioitui liperiläisen Veera Janttosen kanssa (s.1924) vuonna 1945. Tahvosta tuli Kurolan isäntä, hänestä pidettiin naapureiden keskuudessa...

Tahvon ja Veeran  perheeseen syntyi kolme lasta: Ritva (s.1945), Mikko (s.1946) ja Leena (s.1952). Tahvon ja Veeran aikana Kurolassa oli ISK-lehmiä 6-7 ja muuta nuorkarjaa sekä hevonen, kunnes taloon hankittiin traktori.

Tahvon ja Veeran jälkeen tilaa hallitsi Mikko Kuronen vaimonsa Anna Liisa Martikaisen kanssa. Nuoripari laajensi navettaa ja asuintaloa, vuokrasi peltoa lisää. Perheeseen syntyi kaksi lasta, poika Harri ja tytär Sanna.

Karjasta luovuttiin kun Mikko sairastui vakavasti, josta hän kuitenkin parantui. Anna Liisa sairastui sitten vuorostaan parantumattomaan sairauteen, johon hän 11 vuoden kuluttua kuoli.

Mikko on ollut innokas metsämies ja on toiminut mm. riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana. Liisan harrastuksena olivat käsityöt, Martta-toiminta sekä jonkin aikaa 4-H kerhon  vetäminen.

Hilja Tahvontytär Kuronen (s.1913) avioitui kiihtelysvaaralaisen Juho Jaakkosen kanssa. Jaakkoset perustivat Viesimoon kyläkaupan, jota vanhempien poismentyä hoiti heidän poikansa Ossi. Toinen pojista, Hannu Jaakkonen, toimi rajamiehenä. Hannun omistuksessa ovat Hiljan perimät  kotitilan maat Tikkalassa. Jaakkosilla on myös yksi tytär. 

Jatkuu...
Lähde: Havutar, hyvä emäntä (2004), koonnut Aili Nupponen.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää viikonloppua!
                                 Aili-Mummo



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi ♥