sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Onkamon ja Kiihtelysvaaran Juvoset II.

Mv. Oskari Mikonpoika Juvonen (1883-1969).

Pekka Juvonen tuli poikamiehenä Onkamoon, mutta jo vuonna 1798 hänet vihittiin onkamolaisen  Maria Nousiaisen (1777-1845) kanssa. Marian vanhemmat olivat Pekka Nousiainen ja Elisa Hämäläinen. Marialle ja Pekalle syntyi kesäkuussa 1813 poika, sai kasteessa nimen -kuinkas muuten - Pekka Juvonen. Hän jäikin perheen ainoaksi lapseksi. Tästä meni vain vain viisi vuotta, kun Pekka Juvonen (1768-1818) sai iäisyyskutsun, hän kuoli lyhytaikaiseen sairauteen vain 49-vuotiaana.

Maria tunsi olevansa liikaa miehensä sisaren talossa. Hän löysi Onkamosta 13 vuotta itseään nuoremman lesken, Heikki Martikaisen (1790-1850), jonka kanssa Maria meni naimisiin. He asettuivat asumaan 1822 tilalle Onkamo, vanha numero 2, joka oli Jaakkolan tilan mäkitupa. Ennen isojakoa tila sijaitsi Särkijärven rannalla, nykyisin Marko Mannisen omistamalla tilalla. Isojaossa tila siirtyi Koirivaaran Jaakkolaan (uusi numero 3),johon myöskin Perivaaran Juvolan tila, numero 4 kuului. Mukana oli myös vaimon poika, Pekka Juvonen, vaimon edellisestä avioliitosta, omia lapsia Maria ja Heikki eivät enää saaneet. 3.5.1840 oli Pekka pojan vuoro astua avoliiton satamaan naapurin tyttären, Heikki Simosen tyttären, Carin / Kaarina Simosen (1818-1880) kanssa. Heikki Simonen perheineen asui viereisellä, Ihalan, myöhemmin Aholan tilalla perheineen (uusi numero 10).

Heikki Martikainen osti perinnöksi 1845 hallitsemansa tilan, joka oli isojaossa Onkamo numero 4, Juvola, ja jätti sen perinnöksi poikapuolelleen Pekka Juvoselle. Kantatila Jaakkola oli lohkottu isojaossa kahdeksi eri tilaksi. Pekka Juvonen ja Kaarina Simonen saivat yhteensä kuusi lasta. Pekka kuoli nuorena, vain 43-vuotiaana 1855, jonka jälkeen leskiemäntä Kaarina hoiteli isännyyttä siihen saakka, kunnes pojat varttuivat aikuisiksi.
Kiihtelysvaaran Pekka Pekanpoika Juvonen  (1880-1952) perheineen.

Vanhassa Juvolan talossa oli parituvat molemmissa päissä taloa. Ajan tavan mukaan välissä oli läpiajettava porstua eli eteinen. Asuinrakennus oli isäni Oskarin mukaan jo siirretty kolmeen kertaan, eli talo oli koottu vanhoista rakennuksista. Talossa oli myöhemmin tupien lisäksi kaksi kammaria ja ruokahuone, jossa maidot separoitiin ja kirnuttiin voit. Talon etupuolella oli kaksi ulkoeteistä  talon molempien tupien kohdalla. 1900-luvun alussa Oskari kertoi vuorauttaneensa talon. Isompi tupa, jossa asuimme, oli kooltaan noin 7 x 7 metriä. Ovesta sisään tultaessa oikealla oli iso kiviuuni, joka piti tuvan lämmön jollain lailla siedettävänä asua. Lisäksi uunin edessä oli rinkihella. Pienessä tuvassa oli keittohahloilla varustettu "liesi" ja uloslämpiävä uuni, joka saattoi olla 1800-luvulta. Minun muistini ajan pienen tuvan uuni oli lämmityskiellossa. Tämä talo purettiin pois 1962-63 uuden talon valmistuttua.

Tässä talossa asui kaksikin perhettä tarpeen niin vaatiessa.

Vanhin Pekan ja Kaarinan laapsista oli Maria-tytär (s.1841), joka aikuisena avioitui kiihtelysvaaralaisen Mooses Holopaisen kanssa. Avioliittonsa alussa he asuivat pari vuotta Perivaarassa, jossa heille syntyi Tahvo-poika 1874 ennen muuttoa Kiihtelysvaaraan tilalle numero 7. Aikaisemmin siinä oli asunut lukkarisuku Tujuliinit.

Isänsä kaima, Pekka, syntyi 1843. Hän avioitui lähinaapurinsa ja sukulaisensa Maria Tahvontytär Simosen kanssa 1869. Maria ja Pekka olivat serkkuksia eli sisarusten lapsia. Myös Maria ja Pekka Juvonen asuivat Juvolassa, mutta kahden vanhimman lapsen synnyttyä hekin muuttivat Kiihtelysvaaraan 1876. Kerrotaan, että Pekalla oli ollut kovaikävä sisartaan Mariaa, jonka vuoksi heidän muuttonsa suuntautui Kiihtelyksen kirkolle. Juvoset saivatkin ostettua kirkonkylästä suurehkon maatilan, joka on yhä suvun hallussa.

Vanha Juvolan talo Perivaarassa 1960-luvun alussa. Uusi tie oli vastarakennettu.

Kolmas Pekka Juvosen ja Kaarina Simosen lapsista oli Anna (s.1845). Hän avioitui ensimmäisen kerran Juho Hukan ( 1840-79) kanssa 1865. Heille syntyi viisi lasta: Anna Kaisa (s.1867), Vilhelmiina (s.1869), Tahvo (s.1872), Antti (s.1875) ja Iida (s.1978). Näistä tyttäristä Anna Kaisa ja Miina tunnetaan Tikkalassa kansanparantajina ja lapsenpäästäjinä. Heidän aviomiehensä olivat myös veljeksiä, Anna Kaisan mies oli Juho Simonen (1864-1908) ja Vilhelmiinan mies oli Mikko Simonen (1861-1915).

Anna Juvonen avioitui vielä leskeksi jäätyään Juho Riikosen kanssa 1888. He saivat yhden tyttären, Hilma Riikosen.

1847 syntynyt Mikko Pekanpoika Juvonen oli neljäs Juvosten lapsista. Hän avioitui  1872 onkamolaisen Kaisa Liisa Kauppisen ( 1850-1936) kanssa. Parille syntyi kahdeksan lasta, joista kerrotaan myöhemmin. 

Heikki Pekanpoika Juvonen syntyi 1849, joka sai puolisokseen Kaisa Liisa Lintusen (s.1850). Avioliittonsa alkuajan hekin asuivat Juvolassa, ja myös heidän viisi lastaan syntyi siellä: Riitta Maria (s. 1876), Iida (1879-1963), kaksoset Tahvo ja Anna (s. 1883) ja Hilma (s.1886). Riitta meni avioliittoon 1903 Murtoin Juho Hirvosen (k.1923). Juho Hirvonen oli Rääkkylän Voiniemen Hirvosia.

Iida Juvonen avioitui puolestaan naapurin, Elias Mikonpoika Kurosen (1875-1945) kanssa 1900. Avioliitto tuotti kahdeksan lasta. Tahvo ja Anna (Anni) jäivät naimattomiksi. Anni tunnettiin sarkakankurina Tikkalassa, hän asui Laihalammilla nykyisellä Makkosen paikalla.

Heikki Juvonen ostitilan Koirivaarasta 1888, Onkamo numero 1, Halola. Nykyisin tila kuuluu Kaija ja Jussi Raatikaiselle. Heikki asui tilalla kuolemaansa 1933 sakka. Tahvo Heikinpoika kuoli isäänsä myöhemmin, jolloin sisaret myivät tilan Värtsilästä muuttaneelle siirtolaiselle Väinö Lötjöselle 1940-luvun alussa.

Jatkuu...

Lähteet: Havutar, hyvä emäntä (2004), koonnut Aili Nupponen
                Suur-Liperin ja Kiteen Juvoset (2002)

Toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää uuden viikon alkua!
                             Aili-Mummo

4 kommenttia:

  1. TÄÄLLÄ TAAS LUESKELEN!
    Jään mielenkiinnolla odottelemaan
    jatkoa! On niin mukava, kun olet noita
    kuviakin laittanut, että saa katsella minkä näköisistä ihmisistä on kysymys! ☺

    VastaaPoista
  2. Herne-ystävä!

    Mukava on kuvia laittaa, jos niitä on! Ihan liian vähän...
    Mutta laitan niitä mitä on!

    Oikein antoisaa viikon jatkoa sinulle, Herne!<3333

    VastaaPoista
  3. Vanhat valokuvat ovat kauniita, silloinkin oli kameroita, muutama vanha kuva on blogissanikin, jossa äitin äitin äiti on venäjän karjalassa kotitalon edustalla, Äitini sukua on tutkittu myös 1500 luvulle asti, nyt tuli ilmi että ovat lähtöisin Inkerinmaalta, nimet vähitellen muuttuivat suomenkielisiksi, sain myös nähdä kartan suojärveltä vuonteleenkylästä jossa asuivat, ennenkuin sota tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Pepita!

      Hyviä otoksia on mukava katsella olivatpa ne vanhoja tai uusia. Vanhoissa kuvissa on tunnelmaa!

      HYvällä onnella voi päästä 1500-luvulle jopa kauemmas.
      Inkeriläisiä meillä on keskuudessamme enemmän kuin tiedämmekään, heidänkin alkuperänsä on suomalainen. Aili-mummon blogissa on inkeriläisiä blogisteja...

      Suojärveläiset ovat äskettäin julkaisseet historiakirjoja. Tiedän sen, koska mieheni on Suojärvi-seuran jäsen..:)))

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi ♥