sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Nuppolanniemestä Riihiahoon II

Nuppolan tilan perinnöksiostoasiakirja, sivu 1.
Perinnöksioston asiakirjan sivu 2.
Nupposten tarina Konttilansalmesta Onkamolle jatkuu tässä. Lue edellinen kirjoitus.


Tämän pyydetyn talon tarkastuksen suoritti 11.10.1833 nimismies Gabriel Stenius uskottuina miehinään neljännesmies Johan Henrik Gröhn ja kestikievari Juho Riikonen. Nupposten asuinpaikan rakennukset nykyisellä Riihiahon tilalla olivat seuraavanlaiset:


"Tupa kooltaan noin 6,7 metriä pitkä ja 6,7 meträ leveä, hyvin sisutettu. Navetta 16 m x 4,9 m koostuen kahdesta eläinsuojasta ja vajasta niiden välissä. Talli 5,2 m x 4,6 m. Uusi sauna 4,8 m sivultaan keittotilan kanssa. Riihi 5,5 m sivultaan lämmitystiloineen. Vanha lato 3 sivultaan. Aitta 3,9 sivultaan ja toinen aitta 2,7 sivultaan. Tuvan ja eteisen salvos, toiselta sivulta 5 ja toiselta 4 varvia. Säilytyshuoneen ja eteisen pohja sekä kivillä vuorattu kaivo. Rakennusten yhteinen arvo 114:50 hopearuplaa. Pelto oli kivistä multamaata suonotkelmien ympärillä, kelvollisesti viljelty ja aidattu, on 5½ tynnyrin suuruinen ohraa kylväessä. Samanlaista maata voidaan raivata lisää 1 tynnyrinalan verran. Nupposten torpan muut niityt tuottivat Kostamossa  13 ja Mummonniemessä 12 kuormaa  nurmiheinää ja lisäksi Kannuksenpohjan vesijättömaalta ja alavalta suolta 20 kuormaa karkeaa saraheinää. Niittyä katsottiin voitavan raivata kuuden kuormanalan verran. Metsät tuottivat kaiken tarpeellisen, mutta eivät olleet heikkomultaisina kaskimaiksi sopivia. Särki- ja Onkamojärvistä saatiin kalaa kotitarpeiksi, humalaa ei viljelty. Perunaa oli istutettu 7½ kappaa, mutta humalatarhaa ei ollut perustettu" (suomennos Martti Nupposen. Mitat muutettu metreiksi).


Katselmuspöytäkirja oli lähetetty maaherran konttoriin, samoin kuin Simo Simosen tilaltakin, jolla rakennukset olivat paljon vaatimattomammat. Takuutodistuksen olivat allekirjoittaneet Juho Toljander ja Jaakko Ikonen Kemien kylästä. Kruununvoudin ja pastori Petrus Walleniuksen oma vahvistus ja todistus oli liitetty katselmuspöytäkirjaan samoin kuin Simoselta vuonna 1835.


Riita koski kruununtorppien 4 ja 5 hallintaa, joista isojaossa muodostettiin verotalo numero 54. Nupposet olisivat halunneet pitää koko tilan jakamattomana yhtenä tilana, samaa halusi myös Simonen. Nupposilla oli asiamiehenä J. P. Hultin, Simosen asiamies oli O. E. Oppman, joka hallitsi hyvin asiakirjojen kirjoittamisen taidon, tyylin ja kielen. Hän oli auttanut Simosta myös vastaväitteiden muotoilussa. Maaherra määräsi välipäätöksellä Nupposet esittämään asiansa Tohmajärven käräjillä ja pyytämään oikeuden päätöstä, onko Nuppola säilytettävä kokonaisena vai onko se jaettavissa kahteen osaan menettämättä elinkepoisuuttaan. Mikko Nupponen oli vaihtanut asiamiestä ja ottanut avustajakseen maaviskaali Jacob Falckin Ilomantsista, joka toimi hovioikeuden asianajajana. Martti Nupponen kertoo edelleen:


" Lakisääteiset välikäräjät pidettiin Kemien käräjätalossa 1836. Mikko Nupponen pyytää omasta ja veljensä Heikin puolesta määräämään lausuntoa Simo Simosen läsnäollessa. Päätös merkitsi voittoa Simoselle, sen mukaan tila voitiin jakaa kahteen yhtä suureen osaan. Sitten tuli vuoden katkos. Nupposen veljekset eivät  lähettäneet maherralle pöytäkirjaa, vaikka niin olisi pitänyt tehdä jo 2 kuukauden kuluessa. Simonen valitti maaherran konttoriin 1837 laiminlyönnistä liittäen mukaan tehdyn oikeuden päätöksen pöytäkirjasta. Maaherralta tuli nopeasti uusi välipäätös, jonka Nupposille toivat rokottaja C. P. Sirelius ja talonpoika Juho Asikainen. Nupposen veljekset määrättiin toimittamaan oikeuden asiapaperit maaherralle kuukauden kuluessa ja maksamaan laiminlyönnistä 2 ruplan ja 40 kopeekan sakon. Asia toistui vielä uudelleen ja sakot tuplaantuivat. Vihdoin elokuun alussa samana vuotena tuli Gustav Gillbergin Mikko Nupposen nimissä kirjoittama kirje, jonka mukana olivat vaaditut asiapaperit. Nupponen pyysi mitä nöyrimmin anteeksi laiminlyöntiään; perusteluna oli se, että hän huonekuntineen oli ollut sairaana ja kolme perheenjäsentä oli kuollut sairauteen: Mikon vaimo Maria Vartiainen (1812-37), sekä veljet, Heikki Ja Matti".


Näin siis Simo Simonen sai taistelun jälkeen Nuppolan tilasta puolet (54:1) ja Mikko Nupposelle jäi toinen puolikas Nuppolasta eli 54:2. Isonjaon ajalta oleva tiluskartta on kunnostettuna Nuppolan tuvan seinällä. Karttaan on merkitty asumuksia Simosen saamalle puolikkaalle, Nupposten puolella ei ole ollut ennen Nupposten muuttoa rakennuksia. Kuitenkin 1833, katselmuksen tekoaikana tilalle oli jo tehty kaikki tarvittavat rakennukset.


Perinnöksiostoasiakirjan 3. sivu.
Tarina jatkuu...
Lähde: Havutar, hyvä emäntä, koonnut Aili Nupponen (2004,2006)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi ♥