tiistai 31. toukokuuta 2011

Kirkkoniemi ja kesäkahvila Pitäjäntuvalla

Tohmajärven Pitäjäntupa Kirkkoniemessä, toimii seurakunnan kesäkahvilana.
Kuvassa selin Maija Kukkonen, pöydässä istuu Elilän emäntä, Pirkko Löppönen.Kuva AN.
Ruiskukkaehtoo

Taivaanko peltoa poljen! / Tähtiä täynnä on maa! /
Helmassa huojuvan oljen / hohtaa, kuumottaa, /
syttyen ehtoon loimuun, / sinerrys sanomaton! /
Jokaisen kaunokin poimuun / taivas kätketty on!/

Laulathan, siunattu sini, / silmistä rakkaimman, /
joita ma unihini / jälleen odotan, /
joista, jos hiljaa valvon, / katseen kaivatun nään, /
ylläni tähtisen kalvon / noustessa himertämään. /

Kallis, tiennetkö lainkaan - / sielusi on sininen! /
Mistä sen sävelen sainkaan - / kiitän ja visertelen: /
Elokuun siniset tähdet / taivaasta kotoisin on! /
Minne jos joudut ja lähdet, / siunaus sammumaton, /

kallis, sun tietäsi ohjaa / - silmistäs luin minä sen! /
Jumalan hyvyyden pohjaa / niistä mä löydä en! /
Rauhaan ruiskukkaehtoon / uuvun itkettävään, /
sinisten silmien kehtoon / lapsenuskossa jään. //

- Anna-Maija Raittila -

Pitäjäntuvan kamari, nurkassa rovasti Kalken tekemä kiikkutuoli. Kuva AN.
Rakastin tuota Anna-Maija Raittilan runoa nuoruudessani, ja vieläkin se tekee minuun syvän vaikutuksen. Kevät on nuoruuden ja lemmen aikaa, vaikkakin runossa puhutaan elokuusta ja ruiskukista...

Muutamien päivien perästä on lakkiaisia ja muita koulujen päättäjäisiä, kiireet ovat kodeissa kuumimmillaan. Kouluissa veisataan jälleen kerran suvivirttä, "Jo joutui armas aika, ja suvi suloinen..."

Ajattelin kuitenkin kirjoittaa noista seurakunnan asioista, kun olen niihin sotkeutunut pahemman kerran. Kirkkovaltuusto kokoontui eilen illalla kuulemaan vuoden 2010 tulosta, eikä se hyvältä näyttänyt. On saneerauksien aika, mitä sitten päätetäänkin, sitä pohditaan vielä järjestettävässä seminaarissa. Meillä on kolme kirkkorakennusta, ja vanha iso pappila Kirkkoniemessä, joka kesäisin toimii leiripaikkana. 

Kirkkoniemessä pidetään Pitäjäntuvalla kesäkahvilaa, josta saa tuloja lähetystyö ja myös diakoniatyö muutaman viikon osalta. Lupauduin kahdeksi päiväksi avuksi tähän tehtävään. Seurakunnan palkaamana on mukana nuori nainen, joka on tarvittaessa esittelemässä kirkkoa ihmisryhmille. Sen ajan joutuu olemaan omillaan, myös tarjoiltavat kahvileivät pitää sinne itse valmistaa ja kustantaa.

Kesällä tulee Kirkkoniemeä ja hautausmaata katselemaan ihmisiä linja-autoittain ympäri Suomea. Nämä kohtaamiset ovat mielenkiintoisia, syntyy mielenkiintoisia keskusteluja  entisten tohmajärveläisten kanssa. Pitäjäntuvalla on myös myytäviä tuotteita lähetystyön hyväksi, jotka ovat pääasiassa Maija Kukkosen käsialaa. Hän on oikein omistautunut rakastamalleen työlle, ja käyttää lähes kaiken aikansa näissä askareissa. 

Pitäjäntupa kunnostettiin talkoilla kymmenkunta vuotta sitten, joten seurakunta ei käyttänyt siihen paljon rahaa, tarvikkeisiin pääasiassa. Muistaakseni talo on rakennettu 1856 eli 100 vuotta myöhemmin kuin Tohmajärven kaunis puukirkko, joka  kunnostettiin sisältä ja ulkoa kirkon 250v juhlia varten. 

Kun haudat on kesäkunnossa, pitää pyörähtää kirkolla kuvaamassa oikealla kameralla näitä merkkipaikkoja. 

Ilokseni huomaan, että Tohmajärvellä kunnioitetaan vielä perinteitä!

Oikein lämmintä ja kesäistä viikonjatkoa kaikille lukijoille toivottaa Aili-mummo!


24 kommenttia:

  1. Hymyilevä eläkeläinen31. toukokuuta 2011 klo 4.41

    Vanhat kirkot ovat osa historiaa ja niitä kannatta vaalia. Ovat tosiaan nähtävyyksiä tuollaiset vanhat puukirkot. Täällä Turussa päin turistikohteina ovat kivikirkot Ankarassa pappisvallassa on muinoin eletty!.

    VastaaPoista
  2. Hei Hymyilevä!

    Totta on, mitä sanot: Vanhat kirkot ovat nähtävyyksiä ja ankarassa pappisvallassa ovat ihmiset eläneet menneinä aikoina. Nythän ei enää niin voi sanoa, onneksi. Minusta ihmisten tuomitseminen ei kuulu papin tehtäviin, mutta entisaikoina se kuului. Koko ajan lajiteltiin seurakuntalaisia vuohiin ja lampaisiin, häpäiseminen oli koeteltu ja hyväksi havaittu rangaistuskeino. Mutta tänään asiat ovat ainakin näiltä osin toisin.

    Se että kirkko näki vaivaa opettaessaan ihmiset lukemaan, on suuriarvoinen ja hieno teko, mutta samalla se vei papeilta pois vallan, eiväthän he enää olleet lähes ainoita oppineita---.

    Kiitos kommentistasi, Tuula, ja oikein mukavaa viikon jatkoa sinulle<3

    VastaaPoista
  3. Kodikkaan näköinen tämä Pitäjäntupa. Sinne luulisi olevan matala kynnys pistäytymiseen.
    Raittilan runo puhuttelee.
    Hyvää alkua alkavalle kesäkuulle.

    VastaaPoista
  4. Moi Minttuli!

    Niin uskon minäkin, että sinne on helppo tulla. Vanha puutalo Tohmajärven rannassa on melkein kuin lapsuudenkoti. Monet meistä on käyneet siellä rippikoulua, minäkin 1956-57, joten muistoja liittyy tähän taloon:)

    Anna-Maija oli nuoruudessani kuuma nimi, olihan hän julkaissut runokokoelman Ruiskukkaehtoo. Se oli saanut mainetta ja kunniaa, oli vielä mitallista runoutta. Myöhemmät kokoelmat olivatkin jo modernia runoutta.

    Kiitos kommentista, Minttuli, ja oikein lämmintä, aurinkoista kesäkuuta sinulle<3

    VastaaPoista
  5. Kyllä tuon näköisessä tuvassa passaa kahvitella. On niin kodikasta. Ja kamari myös. Kauniit hirsiseinät.
    Paljon sinä jaksat touhuta. Mutta siinäpä aika kuluu. Ja jos on yhtä touhukkaita kavereita mukana, niin mikäs siinä touhutessa.
    Kaunis tuo Anna-Maija Raittilan runo.
    En ihmettele yhtään, kun sinulla on noin valtava määrä lukijoita ja kommentoijija. Sinun kertomuksia on ilo lukea. Kiitos niistä.

    Aurinkoista kesän alkua sinulle Aili-mummo ja jaksamista työn touhussa.

    VastaaPoista
  6. Kotoiselta näyttää tuo Pitäjäntupa.

    Kaunis on myös tuo runo. Ihailen runoilijoita, kun itse en osaa runoja kirjoittaa, en ole rohjennut edes kokeilla.

    VastaaPoista
  7. Moikka Eila!

    On sanottava, ettei pitäjäntupa ole uutenakaan ollut noin komea ja kodikas. Aidot, hienot pellavaliinat kahvipöydillä on kaunis näky. Kahvilaan olisi kelvanneet puuvillaliinatkin. Nämä liinat olivat jääneet käytöstä seurakuntalolta, joten ne olivat joutavia tähän kahvilakäyttöön.

    Raittila on tunnustetu runoilija, mutta on sanottava, että pidän tästä ensimmäisen kokoelman runoista eniten:)

    Kävijämäärä tekee hieman alle sata päivää kohden, ei se kauhean suuri ole, mutta kun en voi kirjoittaa joka päivä, ja nyt on tuota kommentoimista riittänyt. Itsetarkoitus ei ole suuri lukijamäärä, kun sillä ei sinällään ole paljon merkitystä, en käytä blogia kaupallisiin tarkoituksiin.

    Tykkään siitä, että blogia luetaan ja että sitä kommentoidaan. On aika turhauttaa, kun kirjoittelee itsekseen eikä kukaan kommentoi mitenkään. Siitäkin sain kokemusta lähes kahden vuoden ajalta.

    Oikein miellyttävää ja kaunista kesää, sinulle, Eila, ja lämpimät kiitokset kommentista<3

    VastaaPoista
  8. Hei Unelma!

    Tällaiset vanhat rakennukset puhuttelevat meitä suomalaisia, olemmehan asuneet monia, monia sukupolvia. Kun astuu ovesta sisään, tuntee tulleensa kotiinsa, ainakin minusta:)

    Unelma, eihän runojen kirjoittamista tarvitse pelätä. vain kynä ja pala paperia, muutama ajatus, ja siinä se on, runo:D
    Tiivistämisen taidosta on tietysti hyötyä, mutta ei sen tarvitse olla liian tiivis, tulee aforismi. Kokeilehan joskus, siitä se lähtee---.

    Kiitos kommentistasi, ja lämmintä helatorstaita ja helluntain odotusta sinulle<3

    VastaaPoista
  9. Jostain kumman syystä kesä tuntuu olevan paljon elävämpi kuin talvi. Kaikin puolin.

    VastaaPoista
  10. Moi Isopeikko!

    Totta mitä sanot: kesällä livertävät laululinnut metsässä, ja muutenkin luonto, ihmiset ja eläimet eloisampia kuin talvella;)

    Hyvä havainto, Isopeikko:D

    Mukavaa kesää sinulle<3

    VastaaPoista
  11. Pidät Anna-Maija Raittilan runosta.
    Hän oli uskonnon opettajani monet vuodet. Vaatimaton persoona.

    VastaaPoista
  12. Hei Irene!

    Anna-Maija Raittila on ollut opettajani Helly Sorsan (myöh. Korhosen) koulutoveri, ja Joensuusta kotoisin.

    Sinä, Irene, tunnet Raittilan henkilökohtaisesti. Ennen sanottiin, että vaatimattomuus kaunistaa. Lieneekö Anna-Maija ollut lestadiolainen kuten opettajanikin? Luulen niin---.
    Jotenkin syrjäänvetäytyvän tuntuinen henkilökuva minullakin hänestä on, vaikka on tohtoriksi väitellyt.

    Kiitos kommentistasi, Irene, ja oikein hienoa kesää sinne Vironperälle<3

    VastaaPoista
  13. Mukavaa on tuon näköisessä kahvilasa touhuta,kyllä sinä jaksat,ihania runoja on mukava lukea,hyvää keskiviikko iltaa sinulle:)

    VastaaPoista
  14. Hei Ritva!

    Ihan mukava paikka se pitäjäntupa on, ja mielellläni menen sinne;)

    Raittila on hieno runoilija, myös virsirunoilija, ja muutenkin oppinut nainen:D

    Oikein hyvää helatorstaita sinulle, Ritva, ja kiitos kommentista<3

    VastaaPoista
  15. KESÄ tuo värit näkyville! Olin jo ihan aneeminen valkoisille talvikuville.. no niitä oli paljon ja kauniita. mutta kyllä värit on parempia.. olen asunut lapsena tuollaisessa hirsiseinäisessä pirtissä ja jo silloin pidin sen pehmeyttä lämpöisenä. Toivoisinkin sisustukseen enemmän puun lämpöä myös seinille, miksi ne maalataan aneemisen valkeiksi.. no minulla on punainen tapetti päätyseinillä..jotain iloa..hyvä että ovat ottaneet kahvilaksi.. tämän rakennuksen, tulee hoidetuksi samalla..

    VastaaPoista
  16. Toivoit kaikille lämmintä viikonjatkoa, ja ainakin täällä se on toteutunut. Tosin tuulee aika tavalla, mutta ilma on silti kesäisen lämmin, meikäläiselle aivan sopiva.

    Noita mukavia kesäkahviloita löytyy tältäkin suunnalta, joskaan ei pitäjäntuvan veroisia. Iättömät vanhat hirsiseinät luovat niihin ihan oman tunnelmansa. Kahvikin maistuu, mikäli mahdollista, vieläkin paremmalta.
    ---
    Anna-Maija Raittila osaa ammentaa sanoituksiinsa kauneutta ja herkkyyttä juuri siten, että se koskettaa lukijaa. Peruspohjana paljolti hänen todellinen vahva uskonsa, jonka avulla myös monet virsisanoitukset ovat kummunneet hänen sisimmästään.
    ---
    Vauhdikasta ja lämmintä kesää myös sinulle. Luulenpa, että ainakin vauhtia riittää.
    :))

    VastaaPoista
  17. Moi aikatherine!

    Se on kumma: joitakin meistä valkoinen väri houkluttaa, toisia taas vieroittaa:)
    Talvella sirtä valkoista riittää. Olen sitä mieltä, että valkoinen on kylmä väri, mutta pohjana se ei ole hassumpi, valkoisella pohjalla pääsevät muut värit hyvin esiin:D
    Kaikkihan me olemme erilaisia ihmisiä, itse en suosi valkoista esimerkiksi sisustuksessa, rakastan oikeaa puunväriä, kuten asunnossamme on. Kaikki pinnat aitoa puuta, lakattuna, ja kaapit hieman petsattuna.

    Maalaispirtissä olen lähes koko ikäni asunut, ja hyvin olen viihtynyt. Aidosta puusta pidät sinäkin<3

    Tuo kamarin seinä näyttää siltä, että sitä on vaalennettu valkoisella värillä, se ei ole aito honkapuun väri, joka on punertava. Ehkäpä tällä on haluttu peittää jotakin, josta ei ole pidetty.

    Onko sinulla olo- vai makuuhuoneessa se punainen tapettiseinä? Jokainen päättää tietysti itse, minkä värisenä haluaa seinänsä pitää. Punainen luo lämpimän, ellei suorastaan kuuman tunnelman.

    Pitäjäntupa on kesäkahvilana hyvässä käytössä. Seurakunta saa sen kautta näkyvyyttä ympäri Suomea.

    Kiitos kommentista aikatherine, ja mukavaa viikonvaihdetta sinulle<3

    VastaaPoista
  18. Hei EilaM!

    Kesä on vidoin oikeasti tullut kukkineen ja lauluineen - ja itikoineen:) Nauttikaamme siis suloisesta suvesta täysin rinnoin:D

    Onhan se hyvä, että kesäkahviloita löytyy ympäri Suomenniemen! Suomalainen juo aina kahvia, kun pienikin pysähdys tulee. Kesä on myös kotiseutumatkojen ja -retkien aikaa, piipahdetaan entisillä kotikonnuilla katsastamassa hautausmaita ja muita suvun merkkipaikkoja.
    -----

    Runoilija Anna-Maija Raittila ei pidä ääntä itsestään, hän on maan hiljaisia. Teos josta runon otin, Valitut runot 1947-1974, on lainattu kirjastosta. Oli minulla Ruiskukkaehtoo itsellänikin, mutta jonnekin se on kadonnut elämäni muutoissa, ei löydy enää. Yksi kokoelma, Aurinko on jäljellä, minulta vielä löytyy, mutta se ei sisällä riimirunoutta.
    ------

    Kun välillä huilaa, jaksaa sitten mennä taas. Oikein mukavaa ja miellyttävää kesäkuuta sinulle, EilaM. Toivotan sinulle jaksamista pikkuisten kanssa<3

    VastaaPoista
  19. Ihana puoti tuo kesäkahvila, tuollaisissa on mukava kupposensa nauttia.
    Runokin on kiva!
    Luulin ensin ,että sinä olet runoillut, mutta hyvä näinkin.
    Ompa komeat katsojaluvut ja kommenttimäärä, onnittelut Aili- mummo ja ihanaa kesää, nyt se sitten virallisesti on alkanut ja kauniisti myös!
    t
    seijastiina

    VastaaPoista
  20. Moi Seijastiina!

    Monille vanhoille ihmisille muistorikas paikka tuo vanha pitäjäntupa, onhan siellä käyty rippikoulu nuoruudessa.

    Minua koskettaa enemmän nämä vanat mitalliset runot, luinhan niitä nuorena itsekin. Omat runoni löytyvät toisesta blogistani, Tanssi Elämänpellossa, jonne olen siirtänyt jo neljä kokoelmaa runojani.

    Näin vähillä kirjoittamisilla on varmaan vaikea päästä korkeampiin lukijalukuihin, eikä se tietysti voi olla mikään itsetarkoitus.
    Kommentoijia on nyt reilun vuoden aikana ollut riittävästi, siihen asti se oli harvinaista herkkua.

    Kiitos kommentistasi, Seijastiina, ja oikein ihanan lämmintä kesää sinulle<3

    VastaaPoista
  21. Kiitos Hannele, niin tosiaan on:D

    Oikein hyvää viikonvaihdetta sinulle<3

    VastaaPoista
  22. Minäkin tykkään tuosta Anna-Maija Raittilan runosta.

    Teidän Pitäjätupa on todellakin kodikas. Tuonlaisia saisi olla joka pitäjässä,ja toiminnassa kesät talvet.

    Noissa vanhoissa taloissa on sitä omaa historiaakin, ja varmaan monia muistoja.

    Viimekesänä Suomen reissulla käväisimme veljeni opastuksella Metsäpirtissä, se oli erään edesmenneen kyläläisen vanha hirsimökki, joka oli siirretty metsään levähdyspaikaksi lenkkeilijöille, ja eränkävijöille.

    Siellä oli yläkerta, jonka katto oli kuivuneita nokkosperhosia täynnä. Niitä oli satoja, aivan vierivieressä, mistä lie sinne päässet. Oli siinä lapsenlapsillakin ihmettelemistä.

    VastaaPoista
  23. Hei Herne!

    Onhan ne hienoja tällaiset vanhat tuvat ja pirtit. Lomakausi kestää kuitenkin vain pari kuukautta kesäaikaan, eikä turisteja tömistele paikalle ympäri vuoden. Homma ei siis ympärivuotisena lyö leiville, hyvä kun toimii näinkin täysin vapaa-ehtoisvoimin, sekin on jo iso juttu. Tuo lähetystyölle rahaa pitkän pennin.

    Edes kirkkoja ei kannata lämmittää vuoden ympäri, ne ovat suuria rakennuksia, joissa on paljon kuutioita. Talviaikaan jumalanpalvelukset pidetään seurakuntalossa, joka on myös vihitty kirkoksi. Hautaansiunaamisia ja joulujumalanpalvelus pidetään vielä isossa kirkossa. Ja sitten on vielä yksi kylä, joka vaatii itselleen erityispalveluja...

    Onpas tuo metsäpirtti ollut teille elämys kaikkine perhosineen:)Maaseudullakin on monenmoista nähtävää ja koettavaa, jopa lähiseudullakin:D

    Oikein hyvää viikonvaihdetta ja kesäkuuta sinulle, Herne, ja kiitos kommentistasi<3

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi ♥