keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Kuka heitti kultaa koivujen oksille?



Syksyn henki, syyslaulun savua./ Hämyinen tie, pilvinen niitty,/ 
alhaalla sananjalkojen mystinen metsä.//

Vuorilta lankeavat punaiset vedet:/ verinen vaahtera on kaatunut./
Joesta nousee sumu kuin hallava pensas,/ ja sumusta aineellistuu muinaisaikainen vene,/
veneessä keihäsmetsä.//

Soturit tulevat hävitetystä maasta/ jossa ruoho on korkeampaa ja vihreämpää:/
tapetut työntävät aina kirkkaampaa heinää.// 

- Eeva-Liisa Manner - 




Kiirettä on pitänyt, sieniä on siivottu ja säilötty, ja mies kantoi lisää metsästä. Tatteja ainakin on ensi talveksi, ja se on hyvä. Tänään kävin pääkylällä Kemiessä antamassa taas verinäytteen, ja samalla reissulla kävin kampaajalla, joka laittoi toivomani värin tukkaani. Nyt olen vanha, mutta en enää harmaa, vaikka eilen olin. Eilen kävi taas lehtinaisia kaksin kappalein Karjalaisesta, pääsin kuvaan kamalan hiuspehkoni kanssa. Kaikki tulee aina yllätyksenä, johon ei voi varautua etukäteen. Lauantain Karjalaisessa on kuulemma juttu sukututkimuksesta, johon pääsin yhdessä sukututkija Tuula Kiisken kanssa. Tuula on se ammattilainen, minä vain pahainen harrastelija. Tuula on tutkinut erikoisesti ortodoksisukuja, ja on tehnyt myös tutkimusta Kontkasen suvusta. Sukukirja pitäisi ilmestyä ensi kesänä.
 


Aika tuntuu kuluvan suorastaan lentämällä. Sunnuntaina runnoin runokuvakirjasuunnitelman. Luulin ehtiväni päivittämään blogiani useammin---.

Terveyskeskuksessa on päällä täysi mylläkkä: kuului hirveä kolina, pauke ja poran jyrinä, rakennuksen katolta varmaan. Muuan ulkomaalainen mieslääkäri tuli käytävälle, jossa me potilaat odotimme vuoroamme, sanomaan kovalla äänellä ja kovasti hermostuneena, että hän lähtee kohta pois, jos tilanne ei rauhoitu; hän ei kuule mitään potilaiden puheesta! Meteli oli tosiaan sitä luokkaa, etten tätä purkautumista ihmettele. Vastaanottoa saneerataan ja siinä työskennellään yhtä aikaa, meteli on kova. Autot oli pysäköitävä nurmikolle, kun parkkipaikka on täynnä rakennustarvikkeita ja autoja.
Myös keskussairaalassa on rakennettu jo vuosia, mutta siellä saneerauksen alla olevat osastot suljetaan siksi aikaa, kun työ on käynnissä. Hirveän suuri työ olisi myös siirtää terveyskeskuksen vastaanotto toisiin tiloihin siksi aikaa kun rakennetaan. Ja jos työ olisi iltaisin ja viikonvaihteessa, sekin tulisi varmaan kalliiksi. Näin jälkiviisaasti voisi sanoa, että rakentamista olisi ollut hyvä tehdä kesällä, kun terveyskeskuksessa ei ollut lääkäreitä. Silloin rakennettiin sairasosaston laajennusta ja saneerattiin sairaalaa.

Kaikki kansainvälistyy, myös syrjäinen Tohmajärvi. Asukkaat venäläistyvät ja myöskin lääkärit ovat monesti venäläisiä. Onhan se uutta verta tähän entiseen tohmajärveläiseen hapatukseen verrattuna, ainakin geenit vaihtuvat. Saattaapa olla, että jo piankin venäjänkieli voidaan ottaa sen pakkoruotsin tilalle. Ainakin sillä olisi täällä enemmän käyttöä kuin ruotsilla.

Oikein mukavaa viikon jatkoa kaikille lukijoille toivottaa Aili-mummo!


12 kommenttia:

  1. Elämä ei millään pysähdy rakentamisen ajaksi. Tai rakentaminen vastaanoton. Mutta hermostuttaahan se.

    VastaaPoista
  2. Hymyilevä eläkeläinen29. syyskuuta 2010 klo 10.38

    Toisaalta on varmaan onni, että sitä terveyskeskusta saneerataan, ettei sitä siirretä jonnekin huitsin nevadaan.

    Siellä siís tosiaankin tarvittaisiin venjän kielen osaamista! Ihmettelenpä, miksi sitä ei saada ruotsin kanssa vaikka valinnaiseksi.

    VastaaPoista
  3. Aili hyvä,
    ehdotit sinunkauppoja edellisen kommentin vastauksessa. Se sopii minulle, tiedät kuka olen ja mistä minut löytää. Tätä ei tarvitse uudistaa, kun jonakin päivänä näemme nokitusten.
    Olet ollut kauemmin verkkokirjoitustaitonen kuin minä. Itse olin vain tietokonevirhe, kun minulla oli muuta tekemistä.
    Elin todeksi 1991 - 2000 omaishoitajana kaikki kirjoittamasi vaikeudet, jotka sinä koet omakohtaisesti. Selvisin siitä ja selviävät kaikki suomineidot tästäkin ajasta. Aina löytyy itseltä oivallus, kuinka menetellä muuttuneessa maailmassa.

    Kysyin passikuvan ottajalta, olinko omanäköiseni. Hän totesi kaikkien kaksoisleukojen olevan tallella. Nyt siitä on kulunut aikaa 10 vuotta ja on henkkareiden uudistamisaika. Siihen lisätään kai jo sylki- ja sormenjälkitunnisteet.
    Minua on kuvattu voimauttavan valokuvan kurssilla pari viikkoa sitten. Otin auringonkukan mukaan rekvisiitaksi ja toin sen takaisin parvekkeelle. Minua ilahdutti maamyyrän nostamat multakasat opiston pihalla. Myyrät tekevät vielä työtänsä kuin paikallaan pysyvät ihmiset.

    Näin pienissä on näkymät turvatalossa maanpakolaisena. Se on vapaaehtoinen valinta selvitä elossa muutoksista, muuttua itse, muuttaa maisemaa ja kaikkia sidosryhmiä seurakuntaa myöten.
    Synnyinkunta ei antanut minulle mahdollisuutta jäädä vanhempieni kuoltua lapsuuskotiin.

    Kunnilla on leuhkat eväät, joita he levittelevät hätääkärsivien edessä. Minun naapuriin kunta toi uusrikkaat mökkiläisensä, joiden sijoituksille pitäisi tuottaa lisäarvoa meidän alkuperäisten kustannuksella.
    Teillä on karhut ja hanhet, meillä ahneet sijoittajat ja velattomana kuntana leveilevä Tuusniemi.
    Kaikkea hyvää meille kaikille. Kruunupäät tulevat Lahteen.

    VastaaPoista
  4. Moi Isopeikko!

    Onhan se mahdoton pysäyttää kaikki ihmisten elämä, tai jos niin käy, hunningolla ollaan. Meitä kun on kiusannut tuo lääkäripulakin oikein pahasti Hellin ansiosta ;-(

    Harvemman hermot tosiaan kestää työskennellä tuollaisessa melussa ja melskeessä; toivottavasti lääkärit eivät taas lähde Tohmajärveltä pois:-?

    Kiitos kommentista Peikko ja hyvää loppuviikkoa sinulle<3

    VastaaPoista
  5. Hei Hymyilevä!

    Antoihan tuo uusi pääministeri ymmärtää, että venäjän voisi saada täällä vaihtoehtokieleksi. Tohmajärven lukio on Kiteen lukion kanssa yhteistyössä järjestänyt opetusryhmiä, joten uskon sen onnistuvan. Rehtori Arto Juntunen on innovatiivinen mies---.

    Terveyskeskuksen säilyminen on meille ikäihmisille sydämen asia<3

    Kiitos kommentistasi Hymyilevä Tuula<3

    VastaaPoista
  6. Moi Mammamia!

    Kirjahommien takia minullakin paremmin nuo nettihommat alkoivat luistaa vasta 2000-luvulla.Kun piti tehdä isoja teoksia, ei ollut aikaa surffailla netissä; jostakin se aika on otettava.

    Lähinnä se selviäminen on ihmisen omissa käsissä, jotkut taas uskovat olevan "korkeammassa kädessä". Kun oikein pelottaa, on kaikesta huolimatta jaksettava uskoa itseensä ja selviytymiskykyynsä. Sellainen vaihe tuli elämässäni pojan kuoleman jälkeen kun piti pohtia kotitilan tulevaisuutta ja omaa elämää, jaksanko sitä jatkaa samassa paikassa vai muualla. Ja hienoa kyllä, elämä on kantanut tähän asti, toivottavasti se kantaa edelleenkin.

    Meidän ikäluokkamme on joutunut koville jo pikkulapsesta asti. Jos olisimme olleet heikkoja, emme olisi tässä selviytyjinä kumpikin. Onnittelut sinulle Mammamia<3

    Vertaat maamyyriä ja paikallaan pysyviä ihmisiä toisiinsa: mielenkiintoista; ovatko he hyödyllisiä vai vahingollisia, sitä sietää miettiä;-/

    Sinulla on tuota koulupohjaa enemmän kuin minulla, olen joutunut opiskelemaan lähes kaikki kantapään kautta, mutta se on kannattanut, vaikka välillä on sattunutkin.

    Ikävä juttu tuo synnyinkuntasi suhtautuminen sinuun, tai paremminkin virkamiesten suhtautuminen. Vääryys on aina vääryys, vaikka kuka sitä harrastaisi. Sitä ei pidä sulattaa eikä antaa anteeksi. Tohmajärvellä ei leveillä, olemme pieniä ja köyhiä. Pöyhkeily on sitä paitsi moukkamaista ja nousukkaan merkki.

    Kiitos kommentistasi Mammamia ja oikein hyvää elämää sinulle <3

    VastaaPoista
  7. Hyvänen aika Mammamia: Kunnilla on leuhkat eväät kappale on jo kirjan alku! Tee se.

    Aili, luulin sinun kirjoittaneen tuon kauniin runon. Sehän kai olisi mahdollista. Sinä runoilija. Manner runoilija. Pidän joistakin Eeva-Liisan runoista kovasti. Myös tästä.

    Upeita kuvia!

    Tunnelmallista viikonloppua, Aili!

    VastaaPoista
  8. Hei Leena!

    Minulla on runo, joka alkaa: Kuka heitti kultaa koivujen oksille, mutta olen sen jo tähän ja toiseen blogiini laittanut. Mannerin runo oli jo kirjoitettu, kun mietin blogin otsikkoa. Toivottavasti tämä ei pilaa Mannerin runoa, se oli nimetön runo.

    On ollut mahtava syksy ottaa hyviä kuvia luonnosta. Siitä riittää silmäniloa meille kaikille<3

    Kiitos kommentistasi Leena ja oikein ihanaa viikonloppua sinulle ja alfaurokselle<3

    VastaaPoista
  9. Hei Hannele!

    Koivujen väriloisto on parhaimmillaan, mutta pihlajista lehdet jo karisevat; onneksi vielä hetken kestää katsella maisemia ennen talven tuloa---.

    Kiitos kommentista Hannele ja hyvää loppusyksyä sinulle <3

    VastaaPoista
  10. Jotenkin tuntuu, että aina on remonttia myös tuolla Salon terveysasemalla. Kun toinen puoli on kunnossa, aloitetaan toiselta.
    - Ja sitten kun lopulta saadaan kaikki valmiiksi, lyödään ovet kiinni.- (mahdollisesti)
    Ehkä ei sentään koko sairaalaa suljeta, mutta kovasti ovat synnytysosastoa Turkuun siirtämässä. Kohta kai synnytetään taas kotona, kun matkat tulevat vauhdilla synnyttäjille liian pitkiksi.
    ---
    Kyllä minusta tuntuu, ettet lainkaan ollut mikään sivupersoona siinä sukututkimuksessa, hyvä kun huomioivat sinutkin.
    Jos löydän, yritän etsiä netistä sen lehtinaisten tekemän jutun Karjalaisen sivuilta. Jos en löydä netistä, löytyy se ainakin kirjastosta.
    ---
    Onnittelen piristysväristä hiuksissasi, täytyyhän tämä pieni turhamaisuus meille naisille suoda.
    :))

    VastaaPoista
  11. Heippa Eila!

    Meillä terveyskeskuksessa muutetaan sairaspaikkoja tehostetun hoidon palveluasumiseksi, tai jotakin siihen suuntaan. Sairaalapaikkoja muka vähennetään, vaikka vanhusmäärä lisääntyy koko ajan. Lasketaan muka prosentuaalisesti väestömäärästä nämä sairaspaikat, vaikka tietenkin sen pitää täällä olla vanhusluvun mukaan, meillä kun on vanhuksia paljon enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin.
    Me olemme väestökatoaluetta, nuoret muuttavat etelään, vain vanhukset jäävät enää entisille sijoilleen. Pelottaa koko vanhuus, kun ei tiedä mitään tulevasta...

    Salo on suuri paikkakunta meihin verrattuna, teillä on vielä synnytysosastokin. Meillä synnytetään keskussairaalassa Joensuussa, sitä ei ole uhattu vielä sulkea.

    Kotisynnytyksiä en suosittele, se ihmistaimen ja hänen äitinsä eloonjääminen on joskus niin vähästä kiinni!
    ------
    Se juttu saattaa olla verkko Karjalaisen näköislehdessä, mutta se varmaan lienee maksullinen. En ole sitä lukenut, meille tulee paperilehti.
    ------
    Kiitos onnitteluista Eila: kyllä väriä aina elämään mahtuu!

    Oikein hyvää sunnuntaita sinulle ja miehellesi<3

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi ♥