maanantai 20. huhtikuuta 2009

Onnellinen lapsuus?

LAPSEN RUKOUS

Hyvä jumala/ korkean kivitalon katolla!/
Kuule minua/ vaikka minulla onkin hinkuyskä!/
Minä tahtoisin niin kernaasti/ sen leikkihevosen/
sieltä kaupan ikkunasta!/ ja anna meille joskus vielä/
liharuokaa sunnuntaisin!/ Äläkä anna äidin hakata minua/
isän tulessa humalassa kotiin!/ Niin minä en itke/
vaikka en pääse ulos/ kun minulla ei ole kenkiä./
Mutta nyt minua taas yskittää - aamen.//

Elmer Diktonius teoksessa Runon maa. Toim. Satu Koskimies (1994)

AIKUISET JA LAPSET

Aikuisilla on ilkeät silmät,/ ne vaanii ja pelottelee./
Aikuisilla on rumat suut,/ kun ne sylkee ja irvistelee./
Mutta lapsilla on iloiset silmät, iloiset silmät/
ja suussa pikkuiset hampaat,/ ja suussa pikkuiset hampaat.//

Aikuisilla on ankarat kädet,/ ne piiskaa ja hakkaa ja ruoskii./
Aikuisilla on näin isot jalat,/ ja niillä ne tallaa ja potkii./
Mutta lapsilla on pikkuiset kädet, pikkuiset kädet/
ja jalassa valkoiset tossut,/ ja jalassa valkoiset tossut.//

Marja-Leena Mikkola teoksessa Runon maa. Toim. Satu Koskimies (1994)
Tämä Mikkolan runo on myös sävelletty.

Runoilija Kirsi Kunnas, josta olen kirjoitellut ainakin kaksi kertaa, on nyt nimitetty akateemikoksi, ja ihan ansiosta.
Hienoa, että näitä "lapsirunoilijoitakin" joskus nostetaan ihmisten tietoisuuteen. Myös Kemppinen on kirjoittanut Kunnaksesta blogissaan.

Yleensä ottaen luulen, että lasten elämä on paljonkin parantunut niistä ajoista, kun nuo yllä olevat runot on kirjoitettu.
Mutta vielä monilla lapsilla on varmasti paljon hätää ja ahdistusta esimerkiksi juomarivanhempien takia; huostaanotothan ovat lisääntymään päin. Omia lapsia saa hankkia kuka tahansa, adoptiolapsia saavat harvat, ja vanhempien taustat ja elämäntavat tutkitaan tarkkaan.

Lapsena saadut traumat vahingoittavat lasta koko hänen iäkseen. Niiden kanssa on vain opittava elämään ja selviytymään. Kuitenkin sanotaan, että voit hankkia itsellesi onnellisen lapsuuden. Ehkä, jos oppisi niin paljon valehtelemaan itselleen, mutta kun ei onnistu, ei...

Oikein hyvää viikon alkua kaikille lukijoille toivoo Aili-mummo




5 kommenttia:

  1. Valitan, ettei blogger hyväksynyt kuvaa...

    Olen poissa yhden viikon, sitten (toivottavasti) palaan...

    VastaaPoista
  2. Hei Aili-mummo.
    Pitkästä aikaa taas kommentoin.
    Surullisia runoja.
    Luulen, että vieläkin moni lapsi saa kärsiä vanhempiensa takia. Huumeet ja päihteet tekevät tehtävänsä. Tämän päivän Suomessakin tapahtuu paljon kaikenlaista pahaa. Meillä on puhuttu koulussa paljon lastensuojeluasioista ja olemme lukeneet toinen toistaan karmivimpia tarinoita esim. lapsen hyväksi käytöstä.

    Hyvää kevään odotusta sinulle Aili-mummo ja voimia !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Eila!

      Monen lapsuus on ollut - ja on - surullinen;((
      Omia lapsia voi kuka tahansa hankkia, valitettavasti;/
      Lasten hyväksikäyttö on yksi karseimpia kohtaloita, mikä lasta voi kohdata. Sinä saat tuntumaa tulevaan ammattiisi, onnea sinulle.<333

      Oikein hyvää ja menestyksellistä kevättä sinulle, Eila.<333

      Poista
  3. Keväiset terveiset sinne Tohmikselle, kohta on kesä ja teemme reissun sinne lapsuuden maisemiin, mutta ensin poimimme mansikat ja mustikat. Lapsuus ei ollut minulla ruusuinen, vanhanajan kuritus periytyi vanhempieni vanhemmilta, vaikka muistot kirveltää, en ole silti katkera, oikeassa olet että koko läpi elämän niitä muistoja kantaa ja niitä ei koskaan pysty unohtamaan, mutta tämän päivän otan iloiten vastaan, ja katson eteenpäin. Hyvää kevättä sinne susi rajalle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Pepita!

      Hauska 'tavata' sinuakin, pitkästä aikaa;))

      Hyvä että muistat vielä lapsuuskuntaasi ja entistä kotiseutuasi;DD

      Olen samaa mieltä kanssasi, iloa pitää olla elämässä:DD

      Oikein hyvää toukokokuuta myös sinulle Turkuun, Pepita.<333

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi ♥