keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Pekka Erosesta ja vähän muistakin

Loitsijan varomussanoja Pekka Eroselta Onkamosta

Nouse nyt luonton lovesta/ vielä haltiin havahe/ kerallan keikkummaan/
kansan kavehtimmaan!/ Tässä tarkka tarvitaan/ mies nopii nouvettaan/
kun Lapin kehno on loihettava/ ihosta imento raukan/ karvasta emon kateen/
emon tuoman ruumiista/ (tahi: Ruavas raukan ruumiista.) Onko se tuulen tuoma/
tuulen tuoma/ veen ajama/ vilun iliman vikooma/ uallon rannalle ajama?/
Mää tuuelen teitä myöten/ ahavan rekratoja/isäntäs iltasella/ emäntäs uamusella/
muun perees murkinalle./ Riehto aitoo repäsek/ viieltä vihasväliltä/
seihtemältä seipäältä/ rautasilta seipäiltä./ Ota kykkä kynnykseltä/
tähe laps lattiilta/ navetasta nahkaruavas/ ori tallista punanen/ kotiin mäntyys./
Isännältäs niskat taita/ emännältäs peä nökäsek/ kotiin mäntyys./
Käsin peälä käytyin/ hengin huokailtuin!/ Jiesuksella kun on väki väkevä/
Herran voima on voimallinen/ tulukoon luokses luomalleen/ tekemään terveyttä/
rauhoo rakentamaan/ käsin peälä käytyin/ hengin huokailtuin.//

Teoksesta Havutar, hyvä emäntä, koonnut Aili Nupponen (2004)

Tutkija Ulla Piela kertoo teoksessa Runon ja rajanteillä (1989) teoksessa tikkalalaisista loitsijoista Pekka Erosesta ja Juho Riikosesta, joilta kummaltakin oli koottu yli 60 loitsua. Molemmat asuivat Tikkalan tilalla, numerolla Onkamo 41 (uusi). Pekka Eronen joka oli toiminut kulkukauppiaana, "purlakkana", oli matkoillaan oppinut loitsuja ainakin 13 eri henkilöltä, joiden nimet hän oli maininnut loitsujen kerääjälle J.H. Hakuliselle. Loitsut on kerätty 1880 ja 1890 lukujen vaihteessa. Juho Riikosen talo oli Tikkalan koulun läheisyydessä (ns. Monosen paikka) ja Erosen talo toisella puolen tietä. Nykyisen Särkilahden tienviitan paikalla luki ennen Tikkalan kylä. "Tikkasen lesken kontu" eli Tikkalan tila on tuonut nimen nykyiselle Tikkalalalle. Koko Tikkasen suku on paikkakunnalta hävinnyt jo kauan sitten.

Pekka Eronen ja Juho Riikonen ovat kummatkin olleet Pohjois-Karjalan suurimmat loitsujen taitajat. Miehet osasivat myös paljon taikoja.

Sain joskus vinkin tohmajärveläiseltä Teuvo Eroselta, joka oli koonnut SKS:n Kansanrunousarkiston Joensuun perinnearkistosta kaikki Pekka Erosen runot ja loitsut. Vuosia myöhemmin innostuin kovasti, kun päässäni alkoi kangastaa ajatus Havuttaren tekemisestä. Tieto lähtee ihmisen ja hänen perinteensä tuntemisesta, mielestäni sitten vasta tulee historia. Tiedän että useimmat teistä voivat olla täysin päinvastaista mieltä. Mutta historia ei anna paljoakaan, jos ei tunne sen aiheuttajaa, ihmistä.

Oikein hyvää päivänjatkoa kaikille toivoo Aili-mummo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi ♥