lauantai 28. helmikuuta 2009

Valekalanpäivän kunniaksi


Misu oli meidän viimeinen kissamme, komea kollipoika.

Keväthuuma humallutti/ lemmentuska leiskahutti/ lemmikkini levottoman:/
kurnutteli, mouruskeli/ tippojansa tiputteli./ Tuoksu vahva ja väkevä/
iski nenään imelästi/ viepi voiton voimallisen/ parfyymeistä paremmista.//

Ikävät on illat pitkät,/ aamulla elo apea,/ yöllä ylen yksinäinen/
poikamiehenä poloisen,/ vaimottoman vapaudessa.//

Oli katsottu, katala,/ mielitietty tirkistelty/ vaimoksensa valituksi./
Eipä tahtonut Ilona/ äidiks' tulla äpärille.//

Pillerit on pikkuruiset/ kissatytön kielen alle/ sunnuntaisin suuhun pantu./
Ei halunnut, ei himoinnut/ eikä huolinut hetale!//

Kerroin huolen harmillisen/ lähimmälle lääkärille,/ tohtorille tuttavalle.//

Hänpä vastasi vakaisen/ ajatuksen armottoman:/ viedään miehuus mirriltäsi,/
Shemeikalta seksileikit!/ Pissan haju haihtunevi/ nurkista nuhajamasta,/
huonehista haisemasta.//

Niinpä kävi kissalleni,/ kullalleni katalasti./ Eipä tullut dynastiaa/
eikä suku suurentunut./ "Poikamiesnä" poloisena/ säilyy kaunis kattiparka.//

- AILI NUPPONEN -


Kokoelmassa Elämänpelto. Kitee 1991.

Kiteeläinen Erkki Jormanainen rustaillut blogissaan hauskoja runoja kalevalamitalla meidän lukijoiden iloksi. Tällekin päivälle (28.02.2009) hän oli sepittänyt hienon kissarunon, jonka ikään kuin jatkoksi panin tämän runon rakkaasta lemmikistäni Shemeikasta, joka poistui kodistamme kissojen taivaaseen lokakuussa 2001. Ikävä ja suru sen johdosta oli suuri. Keväällä 2008 kirjoittelin kissoistani blogissani. Enää meillä ei ole yhtään kissaa, nyt ovat lapsenlapset "lemmikkejämme". Koirista en taas ole koskaan välittänyt.

Oikein hyvää Kalevalanpäiväniltaa kaikille toivottaa Aili-mummo!

2 kommenttia:

  1. Meillä paisui palleroksi
    pikkukissa pillereistä.

    VastaaPoista
  2. Ilona, iloinen impi
    kissatyttö kirjavainen,
    hyvin voi ja hyvin jaksoi,
    pillereistä piittamatta,
    hormooneista huolimatta.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi ♥