sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Aistien alamainen





Vietetään öistä juhlaa:/ lasketaan yhteen/ suonikohjut, uurteet, rypyt/
Kerrataan unettomat yöt/ ja pahat toistuvat unet/
verrataan kivut selässä/ rinnassa, mahan seutuvilla/
ja kaikki oudot oireet/ Nostetaan maljoja:/ halpa hinta/ näin hyvästä matkasta!/
Levitetään kädet/ kuin lokit siipensä/ vastatuuleen/
Päästellään pieniä/ yhteisiä äännähdyksiä/ tyynyyn ja korvaan/
Mennään,/ kuin vihdoin alamäkeen:/ silmät kiinni, lujaa/

Runoilija Tommy Tabermann teoksessa Aistien alamainen. Jyväskylä (2001)

Niän itekvän petkelleen nousevan/ pystyyn, heiluttavan piätään/
kun pyyttonin./ Mie oun kiärmeenlummooja./
Tippa silimässä myö hypnotisoijjaan/ toinen toistammu./
Toivon ja pelon vallassa kuulostelen/ voisko hiän löytee/
miun toivomuslähteen silimän/ mikä on/ ahas portti taivaaseen./

Aili Nupponen kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008).
Tommy Taberman on kuuluisa näistä aistillisista runoistaan, ja myös hyvin myyty. Kokoelmista otetaan monia painoksia, tästäkin oli jo kolmas painos. Ihmiset ovat pitäneet Tommyn runoista hyvin paljon. Ja näitä kokoelmia on syntynyt kymmenittäin, enimmäkseen runoja.

Tommy Taberman tuli ehkä vielä tunnetummaksi televion Uutisvuoto-ohjelmasta, jossa hän oli mukana useita vuosia. Vastaparina Tommylla oli Jari Tervo, hänkin huippuälykäs ja sanavalmis kirjailija. Miehet olivat näissä otteluissa tasaväkisiä. Nykyään Tommy Tabermann vaikuttaa SDP:n kansanedustajana ensimmäistä kauttaan. Saapas nähdä, kiinnostaako Tommya enää jatkokausi siinä tehtävässä.

"Virallisissa piireissä" - mitä ne sitten ovatkaan - Tommya ei kuulemma tunnusteta "oikeaksi runoilijaksi", vaikka hänen runojaan kustantaa Gummerus. En tiedä sitäkään, onko Tommy Kirjailijaliiton jäsen. Mutta mitäs se haittaa. Onhan siellä varmasti sellaisia "hyviä runoilijoita", joita ei myydä kuin muutama sata, jos sitäkään. Pitäkööt eliittikirjailijat liittonsa, voivat nostella nokkaansa sitäkin enemmän!

****
Mies meni hiihtämään, talvikelit ovat parhaimmillaan. Tosin liukkaita on riittänyt, pakkastakin sen verran, ettei lämpimän puolella ole käynyt kuin muutaman kerran. Odottelen pojan perhettä sunnuntaikahville, mukava tavata pieniä monen päivän jälkeen.

Oikein hyvää sunnuntaita kaikille toivoo Aili-mummo

2 kommenttia:

  1. Se vuan on tuo murre, joka sen tekköö. Luulisin...

    Kiitos kommentista, Erkki!

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi ♥