maanantai 1. joulukuuta 2008

Operetti nimeltä Rauhankyyhky

Leila Hurmalaisen kuva kokoelmassa Hullun lehmän tanssi (1999).

Ja paskanmarjat. Tämän operetin sinä varmaan haluaisit kuulla.
Se oli Brahmsia tai Mozarttia. Joku taiteilija kuitenkin
joka sen lurituksen sävelsi. Pari kimeä-äänistä sopraanoa 
kiljui kurkku suorana. Ja Caruso lauloi Jennistä, 
josta hän haaveili. Ja taas soi viulu. 
Sen soittaja lensi kohti uneksivaa kuuta.

Työläiset ja taiteilijat, liimautukaa yhteen sekä 

pajatsot ja rahakoneet. Paksut sikarit hampaissa 
      rahamaailman miehillä. 
Sikariporras maalaa rauhankyyhkyjä Eiffeltornissa. 
     Heil Hitler, puhu paskaa. 
Taas alkoivat pommitukset. Sotilaskypärä päässä 
rauhankyyhkyillä. Sota oli muka loppunut.

Pojat tappelevat muruista. Kerjäläisellä on nälkä 

vaikka hän soittaa viulua. Ja kuningas veisasi: 
    God save the king! Sota oli muka loppunut. 
Sitten matkustettiin Skotlantiin. Bobby käveli kadulla 
kädet selän takana ja 
Bobbylla oli päässään pulun paskaa. 
Sikariporras maalaa rauhankyyhkyjä Eiffeltornissa.

Oli viulukin seinällä ja kubistinen taulu jota 

rakastaja esitti. Kuului olevan ihan Picasso, 
    mies makuulla munasillaan. 
Lopulta Picasso pakeni luonnon rauhaan. 
Akka pakeni. Rakastaja parkui sydäntäsärkevästi. 
Picasso piti esityksen ateljeessaan: tosi loistava kokoelma. 
    Runsasraamiset taulut ja naiset. Ja taas soi viulu. 


Picasso sai kyllikseen Lontoosta. Hän halusi rakkaaseen Pariisiin.
Siellä tanssivat can-can tytöt.
Suomalainen Sirkka lauloi. Ei muistanut kaimaansa.


Picassoa janotti. Hän kävi ostamassa pullon shampanjaa ja skoolasi suomalaisen Sirkan kanssa. Ja Sirkan tissit tanssivat balettia.

Kokoelmasta Hullun lehmän tanssi. Kitee 1999.


Oikein hyvää maanantai-iltaa kaikille toivoo Aili-mummo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi ♥