torstai 30. lokakuuta 2008

Tarinoita Tikkalasta



Antti Mannisen pihapiiri entisaikaan. Kuva Esa Manninen.
Herätellessään aamulla hyvin aikaisin poikiaan työntekoon lauleskeli isä-Antti Manninen alkuviikolla poikakatraalleen: "Nouskoo, pojat, nouskoo, on sitä pyhhee lojjuu" ja loppuviikolla: "Nouskoo, pojat, nouskoo, tulloo pyhhee lojjuu".


Kerran oli Mannisen talosta hävinnyt lehmä, jota oli etsitty useita päiviä. Lopulta Antti läksi etsimään yksin kirves mukanaan ja istuutui kivelle lepäämään. Hän naputteli kirveen kasalla eli hamarapuolella sammalta pois kivestä palaten tyhjin toimin kotiin. Laihalammin Mikki Nupponen oli kertonut kyselijälle, että hän pystyy sen taian purkamaan, jos eläin on metsän peittoon taiottu. Oletetun alueen ympäri kierretään rihma ja rihman päät yhdistetään pujottamalla muurahainen lankaan. Tämän jälkeen etsittiin langan ympäröimä alue ja todettiin, että se sama kivi, jolla Antti istui, oli se kadonnut lehmä. Sen kupeessa oli kirveen tekemät jäljet, joita Antti oli ajatuksissaan naputellut.
Tämän kertoja oli lankoni Arvo Manninen, joka on Antti Mannisen pojan poika.

Kummitusjutun kertoi Kerttu Hartikainen:
Kukkakummun tilalla oli kaivontekijöinä kaksi miestä. Nuoriso päätti lähteä iltamiin sunnuntai-iltana Hammaslahteen. Toinen miehistä lähti mukaan, mutta toinen taas ei, sillä hänellä oli lähtö Joensuuhun seuraavana aamuna. Muitten lähdettyä tansseihin mies näki naisen tulevan valkoisissa vaatteissa. Hän luuli, että tätini Hilja Hartikainen oli tullut pelottelemaan, ja sanonut naiselle: "Minä en sinua pelkää". Yht'äkkiä hän huomasi, että haamun jalat olivat kuin viikatteet. Samassa haamu lähti menemään joelle päin. Naisen päästyä Särkijoen sillalle, haamu katosi. Miehen mentyä nukkumaan kuului talon yläkerrasta musiikkia.
Kun toiset tulivat yöllä tansseista, mies kertoi heille tämän tarinan. Toiset luulivat miehen nähneen unta. Seuraavana aamuna miehen matkustettua Joensuuhun kaksi miestä tappoi hänet.


Teoksesta Aili Nupponen, Havutar, hyvä emäntä. Joensuu 2004


Antti Manninen vanhoilla päivillään. Kuva Esa Manninen
Oikein hyvää päivän jatkoa kaikille toivottaa Aili-mummo

4 kommenttia:

  1. Olipas hurjat tarinat... jotkut todella näkevät enneunia.. suuri sisäinen tietomaailma on ihmiselle aika tuntematon. minäkin näen unissa varoituksia jotka tiedostan esim sairaus on tulossa..usein juuri kriisit ja vaara tilanteet ennakoivat unissa erilaisina kuvina. kiitos vierailusta, kisuni vesisuksilla on saanut kiitosta, netistähän minä näitä kuviani metsästän..

    VastaaPoista
  2. Hei Aikatherine!

    Aika hurja juttu tämä Kerttu Hartikaisen kertoma tarina! Mutta tällaisia liikkuu kansan suussa, ja minusta on oikein hyvä, että näitäkin juttuja sain mukaan Havuttareen. Kertulla oli myös saunaloitsu, jolla oli mm. pikkulapsia parannettu.

    Isällä oli samoin ehtymätön määrä kummitus- ja muita juttuja, mutta valitettavasti ne jäivät pikkutyttönä muistiin merkitsemättä. Pidän kovasti näistä kansanperinnejutuista, ne kertovat omasta esi-isistämme ja heidän menneisyydestään.

    Enneunia olemme nähneet sekä mieheni että minä, Miina-täti kertoi myös unistaan, ja hän uskoi vahvasti niihin...

    Ihmisen alitajunta on ihmeellinen asia, se tietää paljon enemmän kuin me itse, tai sitten se aavistaa asioita edeltäkäsin...

    Olet mestari etsimään netistä itsellesi kuvia, ne ovat hauskoja ja mielenkiintoisia. Itse käytän lähes yksinomaan omia kuviani, joihin minulla on tekijänoikeus.

    Lämpimät kiitokset kommentistasi, Aikaaatherine, ja oikein mukavaa viikonloppua sinulle<3

    VastaaPoista
  3. Aina on ollut näkijöitä. Mistähän johtunee että tulevat ikävät tapahtumat ovat useinmiten niitä joista unia nähdään. Toiset ovat vaan herkempiä näille ilmiöille.
    Omassa lähipiirissä on ollut ja on toteenkäyneitä enneunia...
    kiitos tästä tarinasta, sinulle on annettu kirjoittajan lahja.
    Hyvää pyhän aikaa.

    VastaaPoista
  4. Hei Minttuli!

    Minäkin ja mieheni näimme etukäteen enneunen ennen poikamme kuolemaa. Ensimmäisen enneunen näin jo joskus 13v., mutta tajusin sen vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Jotakin herkkyyttä se varmaan vaatii, kykyä aavistella tulevia asioita...

    Sinulla Minttuli, on myös kokemuksia omasta lähipiiristäsi tulevaisuutta ennustavista unista. Minusta ne ovat mielenkiintoisia, joskaan ei hauskoja. Ehkä ne ovat varoituksia jostakin tulevasta pahasta---.

    Oikein hyvää viikonvaihdetta sinulle, Minttuli, ja lämmin kiitos kommentistasi<3

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi ♥