lauantai 19. huhtikuuta 2008

Kyliemme menneisyys ja tulevaisuus



Tälläinen korkea mäki on Tikkalan Särkijärven uimarannalla. Sieltä on tähyilty jo ainakin 4000v. sitten...
Neljä vuostuhatta sitten
kampakerraaminen mehättäjä
usko makiaan ja usko loihtimisseen.
Kalastel järvestä ruokasa.
Keihäilä ja ansola pyyvvysti
mehänviljan. Muata ei viljelly.


Neljätuhatta vuotta
kotkylän historijjoo
kivkirveistä rautakauteen ja
internettilöihen.
Oikeista turkiksista
keinoturkkiloihen ja kännyköihin.

-Miten lienöö ne jälestä tulevat
neljätuhatta vuotta?


 Aili Nupposen teoksesta Ruistähkähumppa (2008).


Nämä kotikylät, meidän pienlähiömme, ovat rajusti muuttumassa. Uuden aikakauden maaseudulle toi EU ja Suomen liittyminen siihen. Maatalous on saanut antaa rajusti tilaa muulle asutukselle, ja peltoja on istutettu puupelloiksi, metsiksi. Näin on käynyt myös meidän tilallemme monien muiden tilojen ohella. Mutta silti on uskottava että elämä jatkuu...


Kaikeksi onneksi Tikkala on kuitenkin valtakunnallisen kuutostien varressa, joten sen tulevaisuus ei luultavasti ole niin uhanalainen kuin monen muun syrjäisemmän kylän näyttää olevan. Julkinen valta eli valtio on 1990-luvun alkupuolelta asti vetänyt palvelujaan maaseutu- ja kirkonkylistä pois, samoin myös muut ns. valtionyhtiöt. Teurastusvuorossa ovat seuraavaksi kirkonkylät, joissa vielä tähän saakka ovat toimineet useimmat palvelut. Tosin Tohmajärveltäkin jo posti (nykyinen Itella), verotoimisto sekä nimismies ja poliisilaitos ovat aikoja sitten muuttaneet naapurikaupunkiin, josta taas eteenpäin vielä isompaan kaupunkiin. Mihin tässä vielä oikein päädytäänkään. Nyt ollaan teurastamassa maaseudun terveys- ja koulutuspalveluita. Oletetaan että pian ihmiset tekevät tästä kaikesta johtopäätöksensä ja muuttavat suurimpiin kaupunkeihin. Tärkeintähän on tietysti mahdollisimman suurien säästöjen saaminen hinnalla millä hyvänsä. Mennään ojasta allikkoon, mutta tämähän on vain yhteiskunnan uudistumista. Kun aikanaan tehtiin pankkipalvelujen huononnuksia, puhuttiin vain uudistuksista. Samoin on nytkin. Silmänlumetta pitää olla, jotta kansa uskoisi herrojen hyviin puheisiin ja päämääriin. Kun sitten seuraavat valtiolliset vaalit koittavat, luvataan taas kansalle yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Lupaukset tuppaavat kuitenkin unohtumaan hyvin nopeasti. Samoin kävi myös perintöveron uudistuksen, jossa ei päästä tasapuoliseen ratkaisuun. Rikkaat ja hyvätuloiset saavat koko ajan lisää etuja ja veronalennuksia, köyhät eivät niistä hyödy. Se on varmaa että ruoka ja peruselintarvikkeet kallistuvat, joten köyhillä on edessäpäin mielenkiintoiset ajat: miten selvitä hengissä pienillä tuloilla. On siirryttävä Venäjän malliin, otettava käyttöön viljelypalsta, oma lehmä ja sianporsas. Sillä tavoin sitä kansaa on ruokittu menneinä aikoina eikä se liene huono keino nytkään.


Onneksi jätimme puolenkymmentä hehtaaria istuttamatta puulle, joten tiukan paikan tullen voi sitten itse viljellä leipäviljaa ja lypsää sitä kotitarvelehmää. Kunpa vielä pystyisi kyykistymään lehmän alle ja nousemaan siitä ylös, mutta enää se ei ole mahdollista nivelrikon takia.


Tästä penkasta  Särkijärven rannalta on tehty muinaislöytöjä 4000 vuoden takaa kampakeraamiselta kaudelta.
Tässä Tikkalan koulussa annettiin perusopetusta yli 100v. Se paloi v. 2004.
Toivotan herroille herkullisia ruokahetkiä kotimaisen leivän parissa - niin kauan kun sitä vielä on. Aika epävarmalta se tosin näyttää Aili-mummon mielestä. Hyvää lauantai-iltaa kaikille!

2 kommenttia:

  1. Hei Aili-mummo.

    Onpa tosi korkea mäki. Ja paljon on varmaan muuttunut maisemat 4000 vuoden jälkeen.

    Kaunis koulu. Harmi, kun se on palanut.

    Niinhän se on, että herroilla on hyvä olla. Omaa etuaan vaan ajattelevat. Ei tosiaan kohta enää tiedä, miten tässä vielä käy.
    Kaupunkien katuja kunnostellaan ja rakennellaan jos minkälaista uutta.
    Noin 20 vuotta sitten pyysimme silloiselta Outokummun kaupunginjohtajalta tänne pienelle syrjäkylällemme muutaman katuvalon, niin hän kieltäytyi tiukasti ja sanoi, että onhan teillä sähköt taloissanne.
    Syrjäkylien koulut lakkautetaan. Lapset tungetaan isompiin kouluihin. Kyläkauppojakaan ei paljon enää näy.
    Joka asiasta verotetaan. Suomessa on hyvä asua, mutta mietityttää tämä suuntaus.

    No aika näyttää, mitä tuleman pitää.

    Kiitos Aili-mummo tästä tekstistäsi ja hyvää illan jatkoa sinne Tohmajärvelle.

    VastaaPoista
  2. Moi Eila!

    Niinhän ne näkymät muuttuvat, en osaa ajatella, miten paljon 4 tuhannessa vuodessa...Vesi aoinakin on Särkijärvessä laskenut, ainakin Onkamojärven laskun yhteydessä. Rantapenkasta on tehty niitä muinaislöytöjä, eli ruukunkapaleita kampakeraamiselöta kaudelta.

    Koulu oli kylämme helmi, se oli maalattu kauniiksi ja hyvin kunnostettu. Uudessa koulussa ei ole sitä tunnearvoa, mikä vanhassa oli. Se oli koko kylän hermokeskus.;)

    Ennen tehtiin paljon hyviä lakeja, mm. kansanterveyslaki, ja köyhä Suomi siirtyi peruskouluun, johon oli varaa, vaikka valtiomme oli paljon köyhempi kuin nyt. Nykyään rahat on annettava varakkaille ja hyvätuloisille, ei heiltä sovi paljon verojakaan periä, tehdään Amerikan mallin mukaan. Mitään kohtuutta ei tunneta johtajien palkka-asioissa, mutta ei myöskään vähäosaisen kansan avustuksissa ja eläkkeissä.

    Sähköt on taloissamme, jos jaksamme ne itse maksaa, tiet on, jos jaksamme ne kunnossa pitää... Kunta perii vain kiinteistöverot omaan kassaansa, ja kunnallisverot nousevat lähes joka vuosi. Kyläkoulut on lakkautettu jo lähes kokonaan, meillä niitä on enää kahdella kylällä, ja pääkylä, Kemie, on kolmas.Miten käynee lukion, se kun on pieni, mutta pärjää muuten hyvin koulutusvertailuissa. Kaikki ylimääräiset valtionavut pois, annetaan nekin rahat Kreikalle tai mille tahansa hunsvottivaltiolle.

    Kyllä minuakin totisesti ajatteluttaa tämä nykymeno, mihin vielä päädytäänkään?

    Oikein hyvää elokuuta snulle, Eila, ja lämpimät kiitokset kommentistasi<3

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi ♥